Markku Mölläri 8.11.2018

Talous ja demokratia – vastakkainasettelua vai yhteistä savottaa?

”Oi, itä on itä ja länsi on länsi, eikä kohtaa ne toisiaan”

-Rudyard Kipling

Olipa kerran demokratia-asioita, joihin liittyi kaikkinainen haihattelu ja maailmanparannus, kaikkea hyvää kaikille-ajattelu, ilman huolta hintalapusta, ylevää ja paljolti naispuhetta osallisuuden tärkeydestä.

Olipa myös talousasioita, jotka kuuluivat tietäville herroille, jotka hieman synkästi huolissaan katselivat maailmaa ja siellä esiintyviä epärealistisia hankkeita. Parhaansa mukaan he pyrkivät torjumaan ne ja estämään laajemman sekaantumisen niihin.

Oli idän ja lännen ihmisiä ja he katselivat toisiaan harvoin edes saman neuvottelupöydän yli.

***

Talouden ja demokratian vastakkainasettelun aika on kuitenkin ohi. Kun katsomme uudistetun kuntalain 22 § kuntalaisten ja palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamisoikeuksista, siellä on vanhaan verrattuna lisäys kohdassa 4: erityisesti näitä oikeuksia voidaan edistää järjestämällä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun. Ei tätä vanhassa kuntalaissakaan estetty, mutta nyt se on selkeästi tuotu esille.

Sari Rautio peräänkuulutti blogissaan edustuksellisen järjestelmän muutosta. Vaatimattomalta näyttävä lisäys pykälään on juuri tätä. Kyse on osallistuvasta budjetoinnista, joka on tullut Suomeen hitaasti, mutta jota nyt sovelletaan Helsingin kaupunki etunenässä. Jos maan monimutkaisin kuntakonserni uskaltaa ottaa näin radikaaleja välineitä käyttöön, muuallakin kannattaa varmasti miettiä demokratian ja talouden mahdottomalta tuntuvaa yhteistyötä.

Lakitekstissä puhutaan kunnan asukkaiden rinnalla palvelujen käyttäjistä. He ovat usein myös rahoittajia, veronmaksajia. Englannissa taxpayers’ money -käsitteeseen liitetään usein myös vaatimus value for money. Suomalaiset ovat aika ujoja ja hieman brittejä haluttomampia käymään tätä keskustelua. Palvelujen kustannusten vertailukin on meillä usein lapsenkengissään, kehittelyn asteella.

Myös kuntakonsernissa asioita pitäisi tehdä kuntalaisia varten. Olen seurannut Länsimetron päätöksentekoa pitkään, katsonut millaisia vaihtoehtoja oli tarjolla, miten niistä keskusteltiin, miten päätöksiä perusteltiin ja mihin ratkaisuihin päädyttiin. Asukastilaisuuksia oli, mutta asiat olivat niissä jo liian pitkällä. Olisi ehkä ollut viisasta kuulla kansalaisia vaikkapa metron linjauksesta – maan alla vai päällä. Maan alle meno on tullut kalliiksi, kalliimmaksi kuin meille kerrottiin.

Päättäjien lisäksi myös medialla on demokratiassa suuri vastuu. Jos tarjotaan uutista ”ihastuttavan kyläkoulun” lakkauttamisesta taustoittamatta säästötarvetta laajemmin, päätöstä on vaikea ymmärtää. Jos koululaisten määrä on vähentynyt ja tarvitaan investointeja aivan muihin palveluihin, eikä haluta velkaantua tai nostaa veroprosenttia, asioista tulee ymmärrettävämpiä. On kuntalaisellakin velvollisuus ottaa asioista selvää ja perehtyä niihin. Tiedon avoimuus ei ole este: kuntien tilinpäätöstietoihin ja talousarvioihin pääsee helposti käsiksi nettiyhteydellä.

Päättäjät ja luottamushenkilöt kunnissa ja valtiolla hyötyisivät tiiviimmästä yhteydenpidosta kansalaisiin. Ihmisillä on arkijärkeä, käytännön tietoa, ettei raha riitä kaikkeen sekä tarkastelemisen arvoisia ideoita ja näkökulmia. Parhaimmillaan näiden näkökulmien tuonti päätöksentekoprosessiin lisää luottamusta päätöksentekoon ja tuottaa kokonaistarkastelussa säästöjä. Monimutkaistunut konsernihallinto ei saa olla tekosyy olla kuulematta kunnan asukkaita. Tarvitaan avointa ja vastuullista ajattelua. Esimerkiksi investointiohjelmat olisi syytä kokonaisedun nimissä avata laajemmalle kansalaiskeskustelulle, vaikka kuinka pelottaisi. Parhaimmillaan osapuolet löytävät toisensa yhteisen pöydän ääressä.

Demokratian paremmassa hyödyntämisessä on aitoa säästöpotentiaalia!

Kuva: Markku Mölläri      

Markku Mölläri on neuvotteleva virkamies valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osastolla.

Kirjoittaja
Kuntademokratiaverkosto

Tämä on Kuntaliiton koordinoiman Kuntademokratiaverkoston blogi, johon kirjoittavat verkoston jäsenet. Kirjoittajat kirjoittavat omissa nimissään.

Verkostossa on tällä hetkellä noin 600 kuntien, valtionhallinnon ja kansayhteiskunnan toimijaa.

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.