Henrik Rainio 8.1.2018:
Henrik Rainio

Kuntien johdannaiset ja niiden käsittely kirjanpidossa aiheuttavat alkuvuodesta 2018 paljon päänvaivaa useissa kunnissa. Tämä johtuu siitä, että parhaillaan ollaan valmistelemassa vuoden 2017 tilinpäätöstä, jossa on ensimmäisen kerran noudatettava kirjanpitolautakunnan viitoittamaa uudenlaista kirjaustapaa.

Uutta on se, että johdannaisten suojaustarkoitukseen ja sen todentamiseen kiinnitetään aiempaa yksityiskohtaisempaa huomiota. Jos johdannaissopimusta ei ole katsottava tehdyksi suojaustarkoituksessa ja sen markkina-arvo on negatiivinen, tulee kuntien tietyin edellytyksin tehdä tästä pakollinen varaus tilinpäätöksen yhteydessä.

Tämä tarkoittaa, että hyvinkin pitkäksi aikaa tehdyn johdannaisen, esimerkiksi koronvaihtosopimuksen, negatiivinen arvo tulee tietyin edellytyksin kirjata tulosvaikutteisesti jo vuoden 2017 tilinpäätökseen. Näin tulee tehdä, vaikka johdannaissopimuksen lopullinen taloudellinen vaikutus realisoituu usein vasta vuosien tai vuosikymmenien kuluessa. Johdannaissopimusten positiivista arvoa ei kuitenkaan kirjata tulosvaikutteisesti, koska kirjanpidossa tulee noudattaa varovaisuuden periaatetta.

Koska esimerkiksi koronvaihtosopimukset on tehty pitkälle tulevaisuuteen, vaikuttavat korkotason pienetkin muutokset merkittävästi koko sopimuksen arvoon. Yksittäisen kunnan näkökulmasta johdannaissopimusten negatiivinen arvo voi olla kymmeniä miljoonia euroja. Koko maan tasolla negatiivinen arvo voi olla kumulatiivisesti useita satoja miljoonia euroja.

Kyse on siten merkittävistä euroista, joiden kirjanpidollinen käsittely voi vaikuttaa merkittävästi vuoden 2017 tulokseen. Käsittely kirjanpidossa puolestaan ratkeaa sen mukaan, onko koronvaihtosopimus suojaava vai ei.

Kirjataanko tulokseen vai esitetäänkö liitetietona?

Suojaustarkoitusta ei ole tähän asti tarvinnut arvioida kovin yksityiskohtaisesti. Yleinen ja hyväksytty käytäntö on ollut, että suojaavien johdannaisten tarkemmat tiedot tulee esittää tilinpäätöksen liitetiedoissa. Tämä ei vaikuta tilikauden tulokseen, mutta liitetiedot täydentävät tilinpäätöksen oikeaa ja riittävää kuvaa.

Tätä käytäntöä kunnat ovat pääosin noudattaneet, koska lähtökohtaisesti kuntien johdannaissopimukset on tehty suojaustarkoituksessa. Kunnilla on usein hyvin pitkän aikavälin investointisuunnitelmia, jotka edellyttävän pitkän aikavälin rahoituksen ja rahoitusriskin hallintaa.

Kirjanpitolautakunta avasi eräänlaisen Pandoran lippaan, kun se 19.12.2016 antamassa lausunnossaan arvioi suojaavan johdannaisten kriteereitä varsin tiukasti. Kirjanpitolautakunta totesi lausunnossaan, että suojaukselta edellytetään ”kattavuutta ja täydellisyyttä siten, että taseeseen on merkittynä koronvaihtosopimuksen nimellismäärää vastaava lainakomponentti ja koronvaihtosopimuksen voimassaoloaika vastaa lainan juoksuaikaa.”

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antoi 24.1.2017 lausunnon, että uutta arviointia ei sovelleta vielä kuntien tilinpäätöksiin vuodelta 2016. Kuntajaosto antoi tarkemman lausunnon asian soveltamisesta 21.3.2017, jossa todetaan muun muassa:

”Johdannaissopimuksen luonne ratkaisee kirjanpitokäsittelyn. Mikäli kirjanpitovelvollinen katsoo, että johdannaissopimukset ovat suojaavia, tulee tämä seikka todentaa ja dokumentoida sekä kuvata tilinpäätöksessä. Arvio johdannaissopimusten suojaavuudesta tulee tehdä tosiasiallisten olosuhteiden perusteella, joten sillä seikalla, miten näitä sopimuksia kutsutaan, ei ole merkitystä kirjanpito-oikeudellisessa arvioinnissa. Tässä lausunnossa ei oteta kantaa yksittäisen sopimuksen suojaavuuteen, vaan se jää kirjanpitovelvollisen ratkaistavaksi.”

Suomen Tilintarkastajat ry antoi kesällä 2017 ohjeen suojauslaskennasta ja johdannaissopimusten käsittelystä liitetiedoissa. Ohje sisältää lukuisia esimerkkejä lainoihin liittyvien koronvaihtosopimusten käytöstä. Ohje on kuitenkin suunnattu yksityisen sektorin toimijoille, jotka muun muassa käyttävät IFRS -standardeja, joten ohjeistus ei sellaisenaan ole sovellettavissa kuntiin.

Ohjeistusta siis riittää, mutta edelleen monissa kunnissa ihmetellään, mikä oikein on suojaava johdannainen ja pitääkö sen mahdollinen negatiivinen arvo kirjata jo vuoden 2017 tulokseen? Vai riittääkö, että tieto esitetään tilinpäätöksen liitetietona?

Lisää ohjeistusta on tulossa jo tammikuun 2018 aikana. Suomen Tilintarkastajat ry on parhaillaan laatimassa nimenomaisesti kunnille suunnattua ohjetta, jossa on esimerkkejä siitä, milloin koronvaihtosopimukset voidaan edelleen esittää tilinpäätöksen liitetietoina. Kuntaliitto tulee täydentämään tätä ohjeistusta siten, että asia olisi kunnille mahdollisimman selkeä. Johdannaisia on kuitenkin hyvin monenlaisia, joten kaikkia yksittäisiä tilanteita on ulkopuolisen mahdotonta arvioida. Kunnan on lopulta itse tehtävä päätös omien johdannaisten käsittelystä tilinpäätöksessä.

Kunnan talous näyttää erilaiselta, vaikka raha ei liiku

Johdannaisten arvoon vaikuttaa kaksi tekijää ylitse muiden: johdannaissopimuksen tekohetki ja sen jälkeinen markkinakehitys. Nämä kaksi asiaa ovat tärkeimpiä kunnan reaalitalouden näkökulmasta. Sopimuksen sisältöön ja ylipäätänsä sen tekemiseen kunta voi vaikuttaa, kun taas sopimuksen teon jälkeinen arvon kehitys riippuu markkinakehityksestä.

Käsittely kirjanpidossa ei vaikuta millään tavoin johdannaisen arvoon, vaan kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä on kysymys taloudellisen aseman ja tuloksen muodostumisen näyttämisestä. Eli johdannaisen kirjanpidollinen käsittely ei suoranaisesti vaikuta kunnan taloudelliseen asemaan. Silti johdannaisten käsittelytapa kirjanpidossa voi vaikuttaa merkittävästi kunnan talouteen ja sen arviointiin.

Ensinnäkin päättäjien, kuntalaisten ja eri sidosryhmien on riittävällä tasolla ymmärrettävä kunnan taloudellinen tilanne. Jos kunta joutuu kirjaamaan pitkän aikavälin johdannaissopimuksen negatiivisen arvon yhdelle vuodelle, ei tämä kerro mitään kunnan talouden operatiivisesta toiminnasta ja sen tasapainosta. Johdannaissopimuksilla kunta ei koskaan tähtää täysin spekulatiivisen voiton tavoitteluun, vaan taustalla on aina pyrkimys turvata tulevien investointien rahoitusta.

Toiseksi, kuntalain mukaan kunnan talouden on oltava suunnitelmakauden aikana tasapainossa tai ylijäämäinen. Lisäksi kuntalaissa on niin sanotut kriisikuntakriteerit, joiden täyttyessä kunta joutuu erilliseen arviointimenettelyyn. Johdannaisten tulosvaikutteinen kirjaaminen vaikuttaa mekaanisesti näihin kuntalain vaatimuksiin ja ohjaa sitä kautta kunnan toimintaa.

Kolmanneksi, edellä mainitut syyt saattavat johtaa siihen, että kunta haluaa purkaa tai muuttaa nykyisiä johdannaissopimuksia, jotta ne olisivat selkeämpiä. Tästä aiheutuu purkukustannuksia ja erilaisia transaktiokustannuksia.

Kunnat eroavat tässä mielessä monella tapaa yksityisten yritysten toimintalogiikasta. Kuntien tilipäätösten käyttäjät, kuntien hyvin pitkät investointisuunnitelmat ja kuntalain erityisvaatimukset laittavat kunnat erityisen vaikeaan asemaan. Erityispiirteenä on lisäksi sellainen seikka, että kunnat eivät voi esittää johdannaissopimusten positiivista arvonkehitystä tilinpäätöksessä - toisin kuin yksityiset yritykset tietyin edellytyksin.

Johdannaisia voi käyttää jatkossakin, mutta pitää olla tarkkana

Samalla kun ratkaistaan jo tehtyjen johdannaisten käsittelyä, on hyvä arvioida ja linjata, miten johdannaisia jatkossa käytetään. Kuntien kannattaa jatkossa olla entistäkin tarkempana johdannaisten kanssa.

Kunnat voivat tulevaisuudessakin käyttää johdannaisia suojaustarkoituksessa, mutta suositeltavaa on pidättäytyä riittävän selkeissä ja yksinkertaisissa tuotteissa, joiden käyttötarkoitus on ymmärrettävä. Suojaustarkoitukseen, kuten esimerkiksi korkoriskiltä suojaamiseen, riittävät yleensä ns. perusjohdannaiset. Turhan monimutkaisia ja vaikeasti ymmärrettäviä tuotteita on hyvä välttää.

Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että johdannaiset tulkitaan kirjanpidossakin suojaustarkoitukseen hankituiksi. Näin vältytään monenlaisilta hankaluuksilta. Päätösten perusteluihin ja niiden dokumentointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Johdannaisten hankinnassa kannattaa myös muistaa, että tiskin toisella puolella olevalla johdannaisten myyjällä on taustalla liiketaloudelliset perusteet.

Kirjoittaja
Henrik Rainio

Henrik Rainio on Kuntaliiton kuntatalousyksikön vt. johtaja.

Henrik Rainio Twitterissä: @RainioHenrik

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.