Maarit Kallio-Savela 4.5.2018:

Tekoäly tulee- vastaavatko ammatilliset perustutkinnot enää tulevaisuuden työelämän tarpeisiin

Maarit Kallio-Savela

Digitalisaatio ja robotisaatio tulevat, työelämä muuttuu, työtehtävät muuttuvat. Tiedämmekö edes täsmälleen, minkälaista osaamista tulevaisuuden työelämässä tarvitaan?

Työelämässä vaaditaan tulevaisuudessa yhä enemmän joustavuutta sekä kykyä vaihtaa tehtävistä ja työpaikasta toiseen. Työnteon muodot muuttuvat. Myös yhteiskunta on vanhojen rakenteiden romuttuessa myllerryksessä. Ammatillisen koulutuksen perustutkinnot ja niiden rakenne kuitenkin on ja pysyy!

Meillä on yhä edelleen 52 erilaista ammatillista perustutkintoa. Pääasiallisesti tutkintorakenne mukailee 1960-luvun tutkintorakennetta. Nuorista 16-vuotiaista koulutetaan autonasentajia, autonkuljettajia, hitsaajia, kokkeja, levyseppä-hitsaajia, vaatetusompelijoita, vastaanottovirkailijoita…

Tarvitsemmeko enää nuorten koulutuksessa näin montaa tutkintoa, jotka valmistavat ammatteihin, joita ei ennusteiden mukaan ehkä kymmenen vuoden päästä ole edes olemassa? Olisiko nyt jo aika pohtia erityisesti sitä, mitkä ovat elämän ja työelämän avaintaidot, joita on perusopetuksen päättävän 16-vuotiaalle nuoren tulisi oppia. Nykyisen kaltainen tutkintorakenne yhdistettynä mittaviin ammatillisen koulutuksen rahoituksen leikkauksiin johtaa myös koulutuksen keskittymiseen suurimpiin keskikaupunkeihin.

Nyt pitäisi olla rohkeutta tutkia, vastaako nykyisen kaltainen ammatillisten perustutkintojen tutkintorakenne ja tutkintojen sisällöt tulevaisuuden muuttuvan työelämän osaamistarpeisiin. Pitäisikö enemmänkin analysoida niitä tulevaisuuden työelämän keskeisiä osaamistarpeita, joiden avulla nuori voisi päästä työuransa alkuun ja jatkaa elämänikäisellä polulla osaamisensa kehittämistä.

Peruskoulunsa päättävä nuori on 16-vuotias aloittaessaan ammatillisen koulutuksen. Minkälaiset tiedolliset ja taidolliset sekä elämänhallinnan valmiudet antaisivat hänelle parhaat mahdolliset valmiudet selviytyä seuraavat vuosikymmenet elantonsa ansaitsevana, hyvinvoivana ja onnellisena yhteiskunnan jäsenenä?

Paradoksin muodostaa myös keskustelu, jossa perusopetuksen päättävälle tarjottavan opinto-ohjauksen resurssia halutaan lisätä, jotta 16-vuotias osaisi löytää oikean alan ja ammatin. Toisaalla taas sanotaan, että työssäkäyvän väestön tulee olla joustavaan ja muuntautumiskykyistä, jotta se kykenee vaihtamaan tarvittaessa työtehtäviään tai työpaikkaansa jopa alalta toiselle.

Myös yhteiskunnalliset muutokset haastavat ammatillisten perustutkintojen uudistukseen. Medialukutaito, yms. vaativat nuorilta yhä enemmän sivistyksellistä osaamista, kriittistä ajattelua ja kasvua yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi.

Ammatillisen koulutuksen reformi luo puitteet järjestää koulutusta eri oppimisympäristöissä, oppilaitoksessa, työpaikalla, virtuaalisesti. Ammatilliseen koulutukseen tarvitaan myös ammatillisten perustutkintojen reformi.

Siinä koko tutkintorakenne ja koulutuksen sisällöt erityisesti nuorten koulutuksen osalta uudistettaisiin vastaamaan aidosti tulevaisuuden työelämän ja nuoren kasvun tarpeita. Näin voitaisiin parantaa myös koulutuksen läpäisyä ja tehostaa koulutuksen järjestämistä.

Kirjoittaja
Maarit Kallio-Savela

Maarit Kallio-Savela on ammatillisen koulutuksen erityisasiantuntija Kuntaliitossa.

Maarit Kallio-Savela Twitterissä: @KallioMaarit