Jenni Lahtinen 15.6.2018

Uutta oppimassa - kokemuksia virkamiesvaihdosta Kuntaliitolla

Jenni Lahtinen

Olen ollut Kuntaliitolla pienimuotoisessa virkamiesvaihdossa kevätkaudella 2018. Oma kotipesäni sijaitsee valtioneuvoston kanslian politiikka-analyysiyksikössä, jossa työskentelen erilaisten tulevaisuus- ja ennakointitehtävien parissa yhdessä kollegani Kaisa Oksasen kanssa. Tänä keväänä meitä työllistävät mm. hallituksen seuraava tulevaisuusselonteko työn murroksesta, pääministerin Kohti seuraavaa sataa -tilaisuudet, sekä ministeriöiden kesäkuussa julkaistavat tulevaisuuskatsaukset. Vaihto Kuntaliitossa sen sijaan on osa valtionhallinnon perehdyttämisohjelmaa, eli niin kutsuttaa VN Passi-koulutusta, joka itselläni on ollut jo pitkään muilta osin suoritettuna, virkamiesvaihtoa lukuun ottamatta. Kyse ei ole siitä, että tällainen virkamiesvaihto olisi tuntunut epämiellyttävältä ajatukselta, vaan pikemminkin siitä, että olen etsinyt pitkään ja hartaasti ”täydellistä paikkaa” vaihdon suorittamiseen sen kerran kun tällainen mahdollisuus avautuu. Koska alueiden ja kuntien ennakointi on osoittautunut minusta erittäin kiinnostavaksi, sopi harjoittelu Kuntaliitossa tarkoitukseen loistavasti.

Tämän kevään aikana olen osallistunut Kuntaliiton strategia-, ennakointi- ja kehittämismallin pilotointiin, jossa mukana ovat olleet Turun kaupunki, Uudenmaan liitto ja moni muu. Työ on ollut hyvin antoisaa ja osin tuttua, sillä työ linkittyy monella tapaa Kuntaliiton muutosajureihin. Omassa työssäni olen päässyt mukaan vastaavaan työhön, eli  valtioneuvoston yhteisten muutostekijäkorttien valmisteluun, joten näiden kahden eri tekijän muutosajureiden peilaaminen vasten toisiaan tuottanut mielenkiintoisia havaintoja. Päähavainto on kuitenkin se, että aika samanlaisia muutostekijöitä on tunnistettu molemmissa. Tästä herääkin ennakointityölle tyypillinen kysymys, että kuinka paljon meillä olisi mahdollista säästää aikaa ja resursseja yhteistyöllä tai jo tehdyn työn hyödyntämisellä? Toisaalta ennakointi on oppimisprosessi, joka onnistuakseen vaatii sellaista työstämistä, jota ei voi ulkoistaa toisille. Ehkä tästä voisi oppina todeta, että jos jokin kunta tai alue nyt suunnittelee esimerkiksi omaan tulevaisuuteen vaikuttavien muutostekijöiden työstämistä, niin suosittelen hyödyntämään jo tehtyä työtä niin paljon kuin mahdollista ja rikastamaan sitä oman alueen tai kunnan näkökulmalla.

Osa mallin pilotointia ja omaa harjoitteluani oli kevään ja kesän aikana järjestettyihin neljään eri kokeilujalostamoon osallistuminen, jotka huipentuivat kesäkuussa tilaisuuteen, jossa jokainen ryhmä tekee pitchauksen omasta ideastaan. Pääsin osaksi Kuntaliiton Ville Niemisen luotsaamaa ryhmää, jossa työstimme kokeiluideaa sosiaalisesti kestävälle kaupungille yhdessä Kuntoutumissäätiön Maari Parkkisen ja Kuntaliiton Erkko Anttilan kanssa. Kokeilun taustalla vaikutti ajatus siitä, että kaupunkien eriarvoisuus ja kaupunginosien eriytyminen toisistaan on kehityssuunta, joka vaatii monenlaisia toimia. Kokeilujalostamoiden tuloksena syntyi arvokas päätelmä siitä, että keksimämme kokeilu oli käytössä jo useassa kunnassa, mutta sen mallintaminen ja skaalaus ovat asioita, joita tarvitsisi ehdottomasti edistää. Kokeilujalostamo oli prosessi, jossa oppii paljon toisilta ihmisiltä, jotka ovat kaikki jonkin osa-alueen asiantuntijoita. Tiivis työskentely takaa sen, että asiat edistyvät aikalailla yhden päivän aikana ja arvokasta ajatustyötä tapahtuu jalostamoiden välillä. Suosittelen lämpimästi kaikille, joilla on jokin kokeiluaihio mielessä, sillä seuraava jalostamoiden sarja käynnistyy syksyllä: https://www.kunta.tv/hae-mukaan-syksyn-kokeilujalostamoon/

Vaikka tämä lyhyt virkamieskiertoni loppuu tällä tietoa kesään 2018, yhteyttä pidetään yllä jatkossa luultavasti entistä tiiviimmin ja ainakin omat verkostoni ja suhteeni kuntien saralle ovat vahvistuneet. Lisäksi saimme Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Jenni Airaksisen valtiosihteeri Paula Lehtomäen vetämän ennakointiluotsin jäseneksi, joten yhteistyösuhteemme on vahvistunut silläkin saralla. Tämä kevään kokeilu on kypsyttänyt omassa päässäni ajatusta siitä, että haluan oikeastaan lähteä ihan kunnon virkakiertoon tulevaisuudessa, kun se ”täydellinen paikka” taas löytyy. Tällainen ilmiölähtöinen tai tietyn haasteen/tehtävän ratkaisemiseen keskittyvän vaihdon soisi olevan jatkossa yleisempi toimintatapa ja sellaista kokeillaan mm. Siilonmurtajien kokeilussa  ”Kestävän kehityksen verkosto – ilmiölähtöinen osaamisen liikkuvuus”. Miljoona pientä tiedonsirpaletta rikkaampana haluan toivottaa erittäin hyvää kesää Kuntaliiton väelle ja erityiskiitos Tuula Jäppiselle, jonka kaltaisia mentoreita suomalainen julkishallinto tarvitsee!

Jenni Lahtinen
jenni.lahtinen(at)vnk.fi
Projektisuunnittelija
Valtioneuvoston kanslia

Kirjoittaja
Meuskaltajat

Kuntakentän kehittämiseen ja kokeiluihin kannustavia bloggauksia. Taustalla kuntakentän ammattilaisia.