Varatoimitusjohtaja Timo Reina 18.5.2018:

Väestömuutoksiin on aika herätä

Timo Reina

Talouskasvun myönteiset vaikutukset ulottuvat nyt selvästi koko maahan. Alueiden lähiajan kehitysnäkymät ovat työ- ja elinkeinoministeriön tuoreen raportinkin valossa varsin positiivisia. Mikään seutukunta ei esimerkiksi ennakoi työttömyystilanteen heikkenevän seuraavan puolen vuoden aikana. Pula osaavasta työvoimasta kohtaa voimakkaimmin Lappia, Satakuntaa ja Kainuuta.

Toisaalta taustalla jyräävät syvemmät ja pitkävaikutteisemmat väestömuutosten voimat. Niistä kertoi jokin aika sitten myös Helsingin Sanomat, joka kävi läpi Tilastokeskuksen ja muuttoliiketutkija Timo Aron havahduttavia lukuja. Niiden mukaan pelkästään vuosina 2015-2017 yli 80 prosenttia kunnista teki muuttotappiota ja kolmessa neljästä kunnasta kuoli enemmän ihmisiä kuin syntyi.

Samalla tiedämme, että viime vuonna yli kolmasosassa kuntia syntyi alle 30 lasta. Vuosina 2016 ja 2017 kahdessa kunnassa ei syntynyt yhtään lasta.

Tilastokeskuksen väestöennusteiden mukaan työikäisen väestön määrä puolestaan kasvaa 56 ja vähenee 255 kunnassa vuoteen 2035 mennessä. Yli kymmenen prosentin kasvua on vain 13 kunnassa ja yli kymmenen prosentin vähenemää peräti 192 kunnassa vastaavana ajanjaksona.

Suomi oli pitkään maastamuuttomaa. Etenkin tällä vuosituhannella maahanmuutto on alkanut kannatella väestökehitystämme. Sekin painottuu suurimmille kaupunkiseuduille. Maahanmuuttajia tarvitsemme lisää jatkossakin myös työvoimapulaan vastaamiseksi.

On selvää, että tällaiset muutokset vaikuttavat yhä enemmän muun muassa työvoiman saatavuuteen ja palvelujen järjestämiseen paitsi sotessa myös koulutuksessa. Siksikin niihin on syytä herätä. Tietoa on runsaasti, myös Kuntaliitossa. Mutta ilmiön moniulotteisuuteen ja ratkaisuihin myös meidän on yhä enemmän syvennyttävä.

Muutostrendejä

Maan sisäinen muuttoliike ja keskittyminen ovat jatkuneet pitkään. Silti kaikilla suuremmillakaan kaupungeilla, puhumattakaan seutukeskuksista, ei mene hyvin. Toisaalta pienemmissä kunnissa ja maaseutumaisilla alueilla voi olla varsin pirteää, kansainvälistä yritystoimintaa tai matkailun ja vapaa-ajan asumisen vetovoimaa.

Kaupungistuminen on kiistaton megatrendi. Se on ollut sitä laskutavasta riippuen satoja tai tuhansia vuosia meillä ja maailmalla. Silti sekään ei ole ilmiönä mitenkään yksiselitteinen. Modernin kaupungistumisen haltuunoton piiriin kuuluu muun muassa kasvukäytävien kehittäminen. Niille mahtuu usein sekä kaupunki- että maaseutumaisia alueita.

Toisaalta kaupungistumisen rinnalla kulkee myös muita trendejä. Bio- ja kiertotalous ovat nousussa. Uusiutuvat luonnonvarat sijaitsevat useimmiten suurkaupunkien ulkopuolella ja niiden kestävälle hyödyntämiselle on globaali tarve. Monipaikkaisuus korostuu asumisessa ja vapaa-ajanvietossa ja on ilmiönä korostetun suomalainen. Matkailun kasvulla ei juurikaan ole rajoja ja siinä erottautumistekijät liittyvät vaikkapa hiljaisuuden tarjoamiseen. Digitalisaatio yhdistettynä alustatalouden läpimurtoon puolestaan vähentää fyysisten etäisyyksien merkitystä työnteossa ja tuotannossa.

Menestyksemme kannalta olennaista onkin, kuinka hyvin nämä ja muut trendit tunnistetaan ja osataan kääntää erityyppisten alueidemme vahvuudeksi.

Avainkysymyksiä

Alue- ja väestömuutoksiin vastaamisen avainkysymyksiin kuuluu, millaista metropoli-, kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa Suomessa tulisi tehdä, jotta aidosti erityyppisten alueiden voimavarat saataisiin parhaiten käyttöön. On tervetullutta, että erityisesti meiltä pitkään puuttuneen kaupunkipolitiikan ympärille on nyt virinnyt laajaa aktiivisuutta. Myönteistä on myös, että tässä korostuu ajatus suomalaisen kaupunkiverkon kestävästä kehittämisestä, johon siis mahtuu useita erityyppisiä kaupunkiseutuja eri osista maata.

Toinen olennainen kysymys on se, miten hyvän elämän edellyttämät palvelut kyetään turvaamaan kaikille. Pitää muistaa, että kroonisimmatkaan muuttotappioalueet eivät ole kokonaan tyhjentymässä, vaan niilläkin asuu perusoikeuksien edellyttämän yhdenvertaisen kohtelun piiriin kuuluvia kansalaisia.

Vastausten etsimistä auttaisi, jos voimakkaasti eriytyvä alue- ja väestökehitys olisi vahvana teemana niin tulevissa eduskuntavaaleissa kuin uuden hallituksen ohjelmassakin. Tämä kuuluu myös niihin asioihin, joissa laaja parlamentaarinen ote olisi arvo sinänsä. Se toisi pitkäjänteisyyttä ja olisi omiaan vähentämään tarpeettomia vastakkainasetteluja.

Kirjoittaja
Timo Reina

Timo Reina on Kuntaliiton varatoimitusjohtaja.

Timo Reina Twitterissä: @TimoReina

Valtio, kuntaliitto ja tulevat maakuntahallinnot eivät kykene edunvalvomaan suomalaisten tulevaisuutta. Pitää olla jo ymmärrystä pyytää apua kansalaisilta eikä olettaa että tilanne on vielä omissa käsissä.

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.