Vaikka muut kiertäisivät, jätehuolto löytää maallekin

Heli Haapea

Useimmat meistä kokevat tärkeäksi maaseudun pitämistä asuttuna – ainakin puheissa. Ilman kuntien järjestämiä ja tuottamia palveluita arjen elämisen edellytykset, hyvinvointi ja perusturvallisuus olisivat kyseenalaisia. Kunnan tehtävänä on esimerkiksi jätehuollon järjestäminen koko kunnan alueella, myös haja-asutusalueella ja maaseudulla. Jätehuolto on välttämättömyyspalvelu ja jokaisella suomalaisella on oikeus toimivaan jätehuoltoon kohtuullisin kustannuksin.

Useissa kunnissa jätehuoltopalvelut tuottaa kunnan osakeyhtiö, kuntayhtymä tai liikelaitos. Kuntaomisteinen yhtiö, joka tuottaa palveluja, on yleensä useiden kuntien yhteisesti omistama ja tärkeä osa kunnallista palveluntuotantoa. Yhtiöiden ensisijaisina toiminta-alueina ovat osakaskunnat. Kuntien jätelaitos toteuttaa kunnan vastuuta jätehuollosta hoitamalla jätelaissa kunnalle määrättyjä jätehuoltopalveluja sekä tuottaa asiakkailleen ja omistajilleen asiakkuusarvoa.

Jätehuollon koko palveluketju kunnallista osaamista

Asukas saa kunnallisena jätehuoltopalveluna jätteen keräyksen, kuljetuksen, hyödyntämisen ja hyötymateriaalien kierrätyksen. Kunnat ja kuntaomisteiset jäteyhtiöt huolehtivat siitä, että myös haja-asutusalueilla ja maaseudulla on muun muassa käytettävissä tarpeen mukaan kiinteistöittäinen jätteenkuljetus tai toimiva aluekeräysjärjestelmä. Kunhan olosuhteet sen sallivat, jäteauto onkin niitä harvoja palveluita, joita asukas saa kotipihaansa saakka missä tahansa Suomessa. Esimerkiksi postia vastaan asukkaan on tultava. Kaupalliset palvelut vaativat asukkailta jo reippaampaa vastaantuloa.

Kunnat huolehtivat myös siitä, että vaarallisen jätteen ja muun jätteen alueellisia vastaanottopaikkoja on saatavilla. Lisäksi kunnat varmistava riittävät mahdollisuudet jätteen erilliskeräykseen. Kuntien ja kunnallisten jäteyhtiöiden on huolehdittava, että jätteen keräys ja kuljetus järjestetään ja mitoitetaan siten, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin syntyvän jätteen määrää ja laatua. Kunnallinen jätehuolto on myös jätehuollon palvelu- ja lajitteluneuvontaa tarvitsevalle asukkaalle varma ja luotettava tiedonlähde. Tietoa ei anneta ainoastaan oikeaoppiseen lajitteluun, vaan myös jätteen synnyn ehkäisyyn sekä materiaalitehokkaaseen elämään. Kunnalliseen jätehuoltoon kuuluu myös sako- ja umpikaivolietteistä huolehtiminen.

Kunnan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluu asumisessa syntyvän jätteen lisäksi vuoden 2018 loppuun saakka sosiaali- ja terveyspalveluissa, koulutustoiminnassa ja julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen jätehuolto. Kunta on velvoitettu huolehtimaan myös elinkeinoelämän, kuten maatilojen, jätehuollosta, jos kohtuullista palvelua ei ole saatavissa markkinoilta ja jäte soveltuu kunnalliseen jätehuoltojärjestelmään (kunnan toissijainen vastuu). Maa- ja metsätaloudessa syntyvän vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely kuuluu kunnan vastuulle, jollei kysymys ole kohtuuttomasta määrästä jätettä. Kuntien yrityksille antamat toissijaisen vastuun jätehuoltopalvelut ovat monelle pienelle tai keskisuurelle yritykselle elinehto yritystoiminnan pitämiseen Ruuhka-Suomen ulkopuolellakin.

Jätelain muutokset kavensivat kunnallisen jätehuollon toimintamahdollisuuksia

Jätelakia on vastikään muutettu: 1.1.2019 alkaen kunnan jätehuoltovastuu supistuu ja kunnan vastuulle jää asumisessa syntyvä jäte - sako- ja umpikaivoliete mukaan lukien - sekä kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte. Myös vastuu asumisessa syntyvästä vaarallisesta jätteestä sekä maa- ja metsätaloudessa syntyvästä vaarallisesta jätteestä säilyy edelleen kunnalla.

Ympäristöministeriössä on parhaillaan valmisteilla jätelain muutosesitys, jossa ehdotetaan täsmennettäväksi kuntien elinkeinoelämälle, kuten esimerkiksi maatiloille tai muille maaseudun yrityksille säädettyjä edellytyksiä ja siihen liittyviä menettelyjä. Suunnitteilla on perustaa jätteiden sähköinen markkinapaikka –tietoalusta. Markkinapaikkaan liittyminen olisi pakollista pienimillekin yrityksille ja maatiloille, mikäli ne haluaisivat käyttää kunnallisia jätteenkäsittelypalveluita. Ehdotus luo toteutuessaan lisää byrokratiaa kaikille jätteitä tuottaville elinkeinotoimijoille ja kunnille.

Haasteena on, että jätelainsäädäntöön jo tehdyt ja suunnitellut muutokset jakavat jätehuollon vastuuta entistä pienempiin kokonaisuuksiin, eikä mikään taho ota vastuuta kokonaisuudesta ja kiertotalouden edistämisestä. Kuntien jätelaitoksia edustava Suomen Kiertovoima ry - KIVO - on huolissaan etenkin jätehuoltopalvelujen saatavuudesta, mikä voi muodostua haasteeksi erityisesti haja-asutusalueiden elinkeinotoimijoille. Jätteiden kuljetusmatkat tulevat pidentymään ja jätteen tuottajan kustannukset nousemaan, kun jätteitä voi joutua toimittamaan syntypaikastaan hyvinkin etäälle. Jätehuoltolainsäädäntöön tehtävien muutosten ensisijaisena perusteena ja tavoitteena tulisikin olla ympäristön- ja terveydensuojelulliset perusteet sekä toimivan jätehuollon varmistaminen koko Suomessa ja myös haja-asutusalueilla. Välttämättömyyspalvelun kyseen ollessa keskiöön tulisi nostaa jätehuollon asiakas.

Kirjoittaja on kehitysinsinööri Heli Haapea Suomen Kiertovoima ry:stä.

Kirjoittaja

Tässä blogissa julkaistaan Kuntaliiton ulkopuolisten kunta-alan asiantuntijoiden ja vaikuttajien bloggauksia.

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.