Sanna Lehtonen ja Jarkko Lahtinen 8.2.2018:

Varhaiskasvatukseen tehdyt muutokset haastavat kuntataloutta vuonna 2018

lapsia päiväkodissa

Varhaiskasvatus on ollut julkisessa keskustelussa paljon esillä elokuun 2015 jälkeen, kun laki lasten päivähoidosta muuttui varhaiskasvatuslaiksi. Varhaiskasvatuslain mukanaan tuomia muutoksia palvelun järjestämiseen ja sisältöön ei oltu kunnissa ehditty vielä kunnolla miettiä, kun lakia jo muutettiin vuosi sen voimaantulon jälkeen.

Elokuussa 2016 lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen rajattiin siten, että kaikilla lapsilla on oikeus saada varhaiskasvatusta vähintään 20 tuntia joka viikko. Samassa yhteydessä muutettiin henkilöstömitoitusta yli kolmevuotiaiden päiväkodissa tapahtuvan kokopäiväisen toiminnan osalta. Lisäksi Opetushallitus antoi syksyllä 2016 määräyksen varhaiskasvatussuunnitelman perusteista. Uusien varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisesti kuntien oli laadittava paikalliset suunnitelmat siten, että niitä noudatettiin jo 1.8.2017 alkaen.

Lisää muutoksia varhaiskasvatukseen tuli vuonna 2017. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaki näki päivänvalon 1.3.2017 ja heti lain voimaan tulon jälkeen sitä alettiin muuttaa. Muuttunut asiakasmaksulaki tuli voimaan 1.1.2018 keskellä keskustelua kokonaan maksuttomasta varhaiskasvatuksesta.

Viimeisen kuluneen 2,5 vuoden aikana varhaiskasvatuksen keskeistä lainsäädäntöä on muutettu viisi kertaa. Varhaiskasvatuksen järjestäjän eli kuntien kannalta tilanne on vähintäänkin haastava. Varhaiskasvatuksen vaikuttavuudesta ollaan pääasiassa positiivista mieltä, vaikka ryhmäkokoja onkin viime vuosina suurennettu ja oikeutta varhaiskasvatukseen hieman rajattu. Lakiuudistusten pyörteissä mukana pysyminen on edellyttänyt melkoista muutosvalmiutta ja joustoja kunnissa.

Hallitusohjelmassa vuonna 2015 linjattiin, että varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja korotetaan kuntien talouden tasapainottamiseksi. Vaan niin ei sitten käynytkään. Poliittisesti kieltämättä varsin ikävä, mutta hallitusohjelman mukainen päätös maksujen korotuksista unohdettiin. Korotusta ei kuitenkaan pelkästään peruttu, vaan se korvattiin hallitusohjelman linjaukseen nähden täysin vastakkaisella - mutta julkaisen keskustelun kannalta huomattavasti positiivisemmalla - päätöksellä alentaa varhaiskasvatusmaksuja maaliskuusta 2017 alkaen.

Muste ei ehtinyt kuivua edellisestä lakimuutoksesta, kun jo uutta maksualennusta alettiin valmistella nopealla aikataululla. Pikavalmistelun tuloksena varhaiskasvatusmaksut alenivat edelleen 1.1.2018 alkaen.

Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen vähentää kuntien maksutuloja. Vuonna 2016 kuntien varhaiskasvatusmaksut olivat noin 340 milj. euroa, mikä kattoi noin 14 prosenttia varhaiskasvatuksen kokonaiskustannuksista. Kuntien oman arvion mukaan maksualennusten jälkeen vuonna 2018 varhaiskasvatusmaksujen tuotto on noin 227 milj. euroa, mikä on noin 113 milj. euroa vähemmän kuin ennen maksualennuksia. Alennuksen jälkeen maksutuotoilla rahoitetaan vain noin 9 prosenttia varhaiskasvatuksen kokonaiskustannuksista.

Maksujen alentaminen vaikuttaa kuntien talouteen myös toista kautta. Maksutuottojen alennus lisää varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten määrää. Tämä puolestaan lisää varhaiskasvatuksen järjestämiskustannuksia kunnissa arviolta noin 20 miljoonaa euroa vuonna 2018, 41 milj. euroa vuonna 2019 ja 61 milj. euroa vuonna 2020.

Vuoden 2018 tasolla päätökset heikentävät kuntataloutta -133 milj. euroa.

Varhaiskasvatuksen lakimuutosten vaikutus kuntien talouteen luvattiin kompensoida kunnille täysimääräisesti. Vielä keväällä 2017 valmistelu etenikin vakaasti tämän päätöksen mukaisesti, kunnes saman vuoden syksyllä yhdestä kokonaisuuteen liittyneestä kompensaatiotoimesta luovuttiin ja samalla 25 miljoonaa euroa kompensaatiota jäi kunnilta saamatta.

Vuonna 2018 kunnille kompensoidaan varhaiskasvatuksen lakimuutoksista johtuvia tulojen menetyksiä +85 milj. euroa.

Poliittinen poukkoilu ja kompensoimatta jääneet tulojen menetykset jäävät viime kädessä kuntien kustannettavaksi. Varhaiskasvatuksen nettokustannusten lisääntyminen tulee siis kunnissa rahoittaa muilla tulomuodoilla tai säästämällä kustannuksia kunnan muusta toiminnasta.

Kirjoittaja

Sanna Lehtonen on Kuntaliiton kuntatalouden kehittämispäällikkö.

Sanna Lehtonen Twitterissä: @lehtonenKL

Jarkko Lahtinen on varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö Kuntaliitossa.

Jarkko Lahtinen Twitterissä @JLtwiitti