KUntatalousyksikön vs. johtaja Henrik Rainio:

Verotulojen ennustamista voidaan kehittää

Henrik Rainio

Kuntien tulo- ja kiinteistöveroprosentit vuodelle 2019 julkaistiin 20.11.2018, ja viimeistään nyt on levinnyt tietoisuus, että kuntien verotulot jäävät tänä vuonna huomattavasti ennakoidusta arviosta.

Ydin on siinä, että syksyn kuntatalousohjelmassa kunnallisveron tuottoarvio tälle vuodelle on noin 600 miljoona euroa heikompi kuin kevään vastaavassa ennusteessa. Kuntatalousohjelma on kuntasektorin ja valtion yhdessä laatima asiakirja, jossa arvioidaan muun muassa kuntien lähivuosien tuloja ja menoja. Tämän lisäksi on muitakin ennusteita, ja esimerkiksi Kuntaliitto julkaisee säännöllisesti veroennustekehikkoa, joka pohjautuu kuntatalousohjelman arvioihin.

Miksi kuntien verotulojen ennustaminen on niin vaikeaa? Tähän on monta vastausta, mutta ehkä helpointa on lähestyä asiaa veronmaksajan näkökulmasta. Kuntalaisen palkasta, eläkkeestä tai etuudesta pidätetty ennakonpidätys tilitetään heti seuraavana kuukautena kotikunnalle. Tämä on nimensä mukaisesti ennakonpidätys ja se tilitetään kunnalle arvion perusteella – vielä tässä vaiheessa ei voida tietää kuntalaisen koko vuoden veroprosenttia eikä hänen vaatimiaan vähennyksiä.

Kesällä 2018 huomattiin, että veronmaksajille maksetaan vuodelta 2017 poikkeuksellisen paljon veronpalautuksia. Kunnallisverosta veronpalautuksia maksetaan nyt noin 250 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna. Nykyinen verojärjestelmämme on sellainen, että tietoa ei käytännössä olisi voinut olla käytössä aiemmin.

Vaikeusastetta lisää se, että tilitysvaiheessa ansio- ja pääomatuloja ei erotella toisistaan, vaan ne tilitetään yhteen ja samaan pottiin. Pääomatuloveron tuotto menee kuitenkin kokonaisuudessaan valtiolle, kun taas ansiotuloveroista kunnat saavat osan. Tämä osaltaan vaikeuttaa verotulojen ennustamista. Lisäksi tilitysjärjestelmässä on lukuisia yksityiskohtia, jotka vaikeuttavat ennustamista.

Ennusteet laaditaan parhaan käytettävissä olevan tiedon ja arvioiden pohjalta, ja yleensä ne ovat osuneet melko hyvin kohdilleen. Verotilitysjärjestelmä on kuitenkin sellainen, että tiettyjä eriä on mahdoton ennakoida ja aika ajoin verotilityksiin voi tulla ”rytmihäiriöitä”. Ennuste on kuitenkin osoittautunut kunnille hyväksi suunnittelutyökaluksi talouden arvioinnissa.

Pieleen mennyt ennuste ei ole vähentänyt yhdenkään kunnan verotuloja senttiäkään. Kunnat saavat juuri ne verotulot, jotka niille kuuluvat. Kunnilla menee nyt ennakoitua huonommin, mutta se ei johdu ennusteesta, vaan reaalitalouden kehityksestä.

Verotilitysjärjestelmää voidaan kehittää ja tätä kautta parantaa verotulojen ennustettavuutta. Ensi vuonna tulee voimaan tulorekisteri, joka on askel oikeaan suuntaan. Tämä ei kuitenkaan yksinään riitä, vaan Kuntaliitto haastaa seuraavan hallituksen, valtiovarainministeriön sekä Verohallinnon yhdessä kehittämään Suomelle modernia verontilitysjärjestelmää.

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 25.11.2018.

Kirjoittaja
Henrik Rainio

Henrik Rainio on Kuntaliiton kuntatalousyksikön vt. johtaja.

Henrik Rainio Twitterissä: @RainioHenrik

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.