Johanna Selkee 30.10.2018

Vuoden kirjastokunta vuonna 2018 on Espoo - kenestä ensi vuonna?

Linjoilla-blogisti Johanna Selkee

Miksi etsitään vuoden kirjastokuntaa

Miten hyvä kysymys! Kirjaston toiminnan, sisällön ja sen laadun rakentavat nimenomaan kirjaston johto ja osaava henkilökunta. Kunnanjohtaja tai lautakunnan pj. ei valikoi aineistoja, ei aseta aineistoja esille eikä palvele tiskillä.

Silti on oleellista tiedostaa, että kirjasto on kunnan osa. Ja yksi käytetyimpiä kunnallisia peruspalvelujamme. Kuntalaisten rakastama ja arvostama palvelu. Ja vielä maksuton.

Vuoden 2018 kirjastokunnaksi Duudsonien Jarppi valitsi Espoon ja Yleisön suosikiksi nousi Salla.

Vuoden kirjastokunta -finalistit

Hakemuksia tuli 56 ja niiden antama kuva kirjastopalveluista on mahtava. Meillä on innovatiiviset, tehokkaat ja asiakaslähtöiset kirjastopalvelut. Koska kirjastot ovat kunnallisia peruspalveluja, niissä on paljon paikallisia painotuksia ja erikoisuuksia. Tervettä kilpailuhenkeä on kisata, miltä meidän toiminta vaikuttaa suhteessa muihin, mitä niistä ollaan mieltä. Kuinka monella kantti kestää vertailun? 

Kirjasto tarvitsee kuntaa

Kirjasto ei rakenna tilojaan eikä maksa itselleen palkkaa. Se ei myöskään yksin voi päättää, mitä kirjastossa tehdään, mihin keskitytään. Kirjasto osana kuntaa tarkoittaa sitä, että tekeminen ja tavoitteet asetetaan osana laajempia hartioita - yhteisön tarpeisiin vastaamalla.

Kirjasto on kuntalaisten palvelija. Se edustaa kuntalaisten kirjoa, yksilöitä ja yhteisöjä, ja samalla tavoin se palvelee ja välittää kuntalaisten tahtotilaa ja palvelutarpeita myös taustaorganisaatiolleen.

Kirjasto ei pärjää yksin. Se tarvitsee kunnan hallintoa, päättäjiä, toisten toimialojen palveluja ja osaamista. Entistä enemmän muita toimialoja kuten koulut, hoivakodit ja päiväkodit, jotta kirjasto voi palvella kattavasti eri-ikäisiä ja -kielisiä kuntalaisia. Myös kirjastojen keskinäinen yhteistyö on edelleen tärkeää.

Kirjastoja täytyy markkinoida ja toimintaa nostaa esille. Moni valtakunnan ja paikallistason päättäjä ei tunne kirjastojen toimintaa ja mahdollisuuksia. Näin ollen moni päättäjä tai kuntalainen ei ymmärrä, mitä kaikkea kirjastoissa jo nyt tehdään, mihin olisi mahdollisuuksia ja miten kirjastoja tulisi kehittää. Kirjasto tarvitsee kuntaorganisaationsa tukea ja kiinnostusta.

Kirjastot ja kunnat ovat kuin vanha aviopari, jonka täytyy tutustua toisiinsa koko ajan ja pitää keskinäistä kipinää yllä. Kun kumpikin tunnistaa oman roolinsa ja merkityksensä suhteessa toiseen, syntyy jotain mahtavaa.

Kuntien kirjastoja kannattaa juhlia, nostaa näkyville. Ja arvostaa niin kunnassa kuin kirjastoissa tehtävää työtä ja vastuunkantoa. Siksi etsimme myös ensi vuonna vuoden kirjastokuntaa. Syystäkin.

Kirjoittaja
Johanna Selkee

Erityisasiantuntija, joka levittää kunnallisten kirjastojen ja kulttuurin ilosanomaa.

Kotoisin Porvoosta ja opiskellut Helsingissä ja Münchenissä kaikkea epäkäytännöllisen mielenkiintoista.

Melko tuore vantaalainen, joka vapaa-ajallaan nauttii luonnosta,  harrastaa musiikkia ja tuunailee pihapiirissä.

Johanna Selkee Twitterissä: @JoSelkee

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.