Jaana Halonen #kuntamatkalla 9.11.2018

Yhteistyössä elinvoima nousuun

Aloittaessani kehyskuntakoordinaattorin tehtävässä vuoden vaihteessa pohdin blogissani kehyskunnan olemusta. Päädyin siihen, että ”kehyskunta on maantieteellisen sijainnin ja toiminnallisuuden (esim. työssäkäynti) yhteissumma, josta seuraa tarve tehdä yhteistyötä keskuskaupungin ja naapureiden kanssa. Ja yhteistyön sujumiseen tarvitaan luottamusta ja molemminpuolista yhteistyöhalua. Ilman myönteistä asennetta ei yhteistyötä synny ja aidosti toiminnallisesti yhtenäinen kaupunkiseutu voi jäädä saavuttamatta.” 

Nyt vuoden lähestyessä loppuaan huomaan, että määritelmäni osui hyvin kohdalleen. Maantieteellinen sijainti näkyy tietenkin jo kartalla mutta käsitys kehyskuntien voimakkaasta tahtotilasta rakentavaan yhteistyöhön niin keskuskaupungin kuin naapuriensa kanssa on myös saanut vahvistusta.

Kehyskuntien tahto yhteistyön vahvistamiseen on kirjattu verkoston jäsenten yhdessä määrittelemään tavoitteeseen: Tavoitteena on luoda ja lisätä kansallista kilpailukykyä ja hyvinvointia kaupunkiseutujen yhteistyötä vahvistamalla.

On yleisesti tiedossa, että suuret keskukset kasvavat mutta myös kehyskuntien merkitystä kaupunkiseutujen elinvoimalle voi syystä tuoda esille.  Esimerkiksi Tampereen kehyskuntien osuus koko kaupunkiseudun väestöstä on 40 % ja 10 viimeisimmän vuoden aikana tapahtuneesta väestönkasvustakin yli kolmannes. Sitä mitä keskus ei voi tarjota, on kenties tarjolla kehysalueella, jolloin koko alueen vetovoima vahvistuu toisiaan täydentävistä erilaisista vaihtoehdoista. Keskuskaupungit ja kehysalueet voivat yhdessä muodostaa elinvoimaisia kaupunkiseutuja, jotka säilyttävät vetovoimansa myös tulevaisuudessa.

Keskuskaupunkien ja kehyskuntaverkoston yhteistyön tiivistäminen sai hyvän alun suurten kaupunkien ja kehyskuntien yhteisessä tapaamisessa syyskuussa. Kuntaliitto koordinoi molempien ryhmien verkostoja, joten yhteinen tapaaminen voitiin järjestää luontevasti Kuntaliitossa. Tapaamisessa tuotiin esille yhteisiä edunvalvontatavoitteita, joita ei ollut ollenkaan vaikea löytää. Yhteistyön tiivistäminen nähtiin hyödylliseksi molempien ryhmien puolelta, joten yhteistapaamisia järjestetään jatkossa vuosittain. Kuntaliitto toimii alustana myös lukuisille muille verkostoille ja tätä toimintamallia verkostojen yhteiskohtaamisesta voi varmasti hyödyntää myös laajemminkin.

Kehyskuntien ja keskuskaupunkien yhteisiä edunvalvontatavoitteita:

  • Kuntien rahoitusaseman turvaaminen
  • MAL -sopimusmenettelyn jatkaminen
  • Kaupunkiseutujen väliset toimivat liikenneyhteydet
    • Raideliikenteen kehittäminen
    • tunnin juna, Pohjanmaan rata, Itärata
    • Tieverkon ylläpito ja kehittäminen
    • alueelliset lentokentät ja lentoliikenne
  • Kaupunkiseutujen sisäinen liikenne
    • Joukkoliikenneyhteyksien kehittäminen kehyskunnan ja keskuksen välillä.
  • Elinvoima ja työllisyys
  • Kaupunkiseutupolitiikka ja kannustimet

Kehyskunnille ajankohtaisia asioita on nostettu vuoden varrella laajemmin esiin kehyskuntaverkoston omassa blogisarjassa. Blogeissa kunnanjohtajat kirjoittavat tärkeäksi kokemistaan asioista kehyskunnan näkökulmasta. Esille nostettuja aiheita ovat mm. kehyskuntien tehokkuus ja ketteryys, kehyskunnissa vallitseva positiivinen pöhinä, joukkoliikenteen kehittäminen, uudenlaisen palvelukulttuurin tarve, strategian tärkeys, elinvoiman vahvistaminen ja hyvinvointi, seutuyhteistyö, toiminnan arvioinnin ja mittaamisen kehittäminen sekä työhyvinvointi.

Työ yhteisten tavoitteiden esiin tuomiseksi ja edistämiseksi jatkuu kehyskuntaverkostossa samoin kuin muissa Kuntaliiton koordinoimissa kuntatyyppiverkostoissa. Kehyskuntaverkoston lisäksi Kuntaliitto koordinoi suurten kaupunkien muodostamaa kaupunkipoliittista työryhmää, seutukaupunkiverkostoa ja pienten kuntien neuvottelukuntaa. Kuntaliitto haluaa tarjota kaikille kuntaryhmille kunkin tarpeita paraiten vastaavia palveluja, ja verkostot ovat myös tässä mielessä tärkeä kanavia molemmin puoliseen tiedonvälitykseen. Yhteistyöllä saavutamme parhaat tulokset myös jatkossa!
 

Suurten kaupunkien kehyskuntaverkosto on yhteistyöareena, joka pyrkii kirkastamaan kehyskuntien roolia ja merkitystä. Verkostossa on mukana 28 kuntaa ja kaupunkia, joiden yhteinen asukasluku on noin 470 000. Tampereen kehyskunnat: Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi; Turun kehyskunnat: Aura, Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio, Rusko; Oulun kehyskunnat: Ii, Kempele, Liminka, Muhos, Tyrnävä; Jyväskylän kehyskunnat: Laukaa, Muurame; Kuopion kehyskunnat: Leppävirta, Siilinjärvi sekä Lahden kehyskunnat: Asikkala, Heinola, Hollola, Orimattila; Joensuun kehyskunnat: Kontiolahti ja Liperi.

Verkoston puheenjohtajana toimii Hollolan kunnanhallituksen pj. Kristiina Hämäläinen ja verkoston työvaliokunnan puheenjohtajana kaupunginjohtaja Oskari Auvinen Kangasalta.
Kehyskunnat ja keskuskunnat

Kirjoittaja
Jaana Halonen

Kuntaliiton erityisasiantuntija Jaana Halonen ​työskentelee kehyskuntaverkoston koordinaattorina. Lisäksi hän analysoi ja havainnollistaa dataa ja paikkatietoja.

Jaana Halonen Twitterissä: @HalonenJaana

Kuntamatkalla

Kirjoitussarjassa tuodaan esille sitä kaikkea muutoksen ja tulevaisuuden tietoa, mitä viime aikoina on löydetty Kuntaliiton laajoissa verkostoissa ja asiantuntijoiden työssä.

Kirjoitukset ovat osa Matkaopas kuntien muutokseen -verkkosivuja sekä syksyllä 2018 ilmestyvää julkaisua. Matkaopas on Kuntaliiton uudenlainen kokoelma tietoa, tukea ja työkaluja kuntien tulevaisuustyöhön. 

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.