Marianne Pekola-Sjöblom 15.11.2019

Äänestysinto hiipui Ahvenanmaan ja saamekäräjien vaaleissa

marianne

 

Ahvenanmaalla 20.10.2019 järjestetyt vaalit eivät kuumista vaaliaiheista huolimatta innostaneet ahvenanmaalaisia vaaliuurnille edellisten vaalien tapaan. Maapäivävaaleissa äänestysprosentti oli 69,7 eli vajaan prosenttiyksikön alempi kuin edellisissä vaaleissa, kuntavaaleissa 66,4 eli yhden prosenttiyksikön verran aiempaa matalampi.  Maapäivävaalien äänestysaktiivisuus oli tälläkin kertaa korkeampi kuin kuntavaaleissa. Myös useimmissa kunnissa äänestettiin maapäivävaaleissa kuntavaaleja ahkerammin.

Lokakuun maapäivä- ja kuntavaalit kiinnostivat kaikesta huolimatta enemmän kuin huhti-toukokuussa järjestetyt eduskunta- ja EU-vaalit. Eduskuntavaalien äänestysaktiivisuus nousi, mutta EU-vaalien laski merkittävästi. Molemmissa vaaleissa äänestämässä kävi runsaat puolet äänioikeutetuista, EU-vaaleissa 50,8 % ja eduskuntavaaleissa 59,7 %.

Kunta- ja EU-vaaleissa äänestäminen kiinnosti ahvenanmaalaisia enemmän kuin koko maassa keskimäärin, eduskuntavaaleissa äänestysinto oli sitä vastoin selvästi vähäisempää.

 

Kuvio 1. Äänestysaktiivisuus vuoden 2019 kunta-, maapäivä-, eduskunta- ja EU-vaaleissa (%). Ahvenanmaan ja koko maan vertailua. Kuntavaalien kohdalla vertailu Manner-Suomen kuntavaaleihin 2017.

Äänestysaktiivisuudessa kuntakohtaista vaihtelua ja ajallisia muutoksia

Kuntavaalien äänestysprosentti vaihteli Maarianhaminan 62,2 prosentista Vårdön 78,3 prosenttiin. Kaikkiaan 10 kunnassa äänestysoikeuttaan käytti yli 70 prosenttia äänioikeutetuista. Maarianhaminan lisäksi Finströmin kunnan äänestysprosentti oli heikompi kuin kunnissa keskimäärin.

Kuntavaalien äänestysaktiivisuus nousi edellisistä vaaleista yhdeksässä kunnassa ja laski seitsemässä kunnassa. Äänestysprosentti nousi edellisistä kuntavaaleista eniten Kökarissa, jossa nousua oli peräti viiden prosenttiyksikön verran. Eckerössä puolestaan äänestysprosentti laski eniten, runsaalla neljällä prosenttiyksiköllä (-4,2).

Kuntavaalien Manner-Suomea korkeampi äänestysaktiivisuus selittyy pitkälti Ahvenanmaan kuntien pienuudella. Manner-Suomessa keväällä 2017 järjestetyissä kuntavaaleissa äänestysprosentti oli suurimmillaan alle 5 000 asukkaan kunnissa (63,3 %), mitä kokoluokkaa myös lähes kaikki Ahvenanmaan kunnat edustavat. Manner-Suomen alle 1000 asukkaan kunnissa äänestysaktiivisuus vaihteli kuntavaaleissa Pelkosenniemen 66,1 prosentista Kustavin 74,8 prosenttiin.  

Kuvio 2. Äänestysaktiivisuus Ahvenanmaan kuntavaaleissa 2019 kunnittain (%).

Syyskuisissa saamelaiskäräjävaaleissa äänestysaktiivisuus jäi alle 50 prosenttiin

Saamelaiskäräjävaalit, joissa valittiin kaikkiaan 21 jäsentä saamelaiskäräjille, järjestettiin kirjeäänestyksenä kuluvan vuoden syyskuussa. Vaaleissa äänioikeutettuja olivat saamelaiskäräjien vaaliluetteloon merkityt noin 5 900 saamelaista. Saamelaiskäräjävaaleissa äänesti yhteensä noin 2 900 äänioikeutettua ja äänestysprosentti oli 48,6. Saamelaisten kotiseutualueen neljästä kunnasta Enontekiöllä ja Sodankylässä molemmissa äänestysprosentti oli 63,0, Utsjoella 60,9 ja Inarissa 54,8.  Kokonaisäänestysprosenttia pudotti muualla Suomessa ja ulkomailla asuvien äänioikeutettujen matala äänestysaktiivisuus (41,4%). Äänestysprosentti laski edellisistä vaaleista kahdella prosenttiyksiköllä (2015: 51,6%) ja jäi myös alemmaksi kuin vuoden 2011 vaaleissa (49,6 %).

Saamelaisten kotiseutualueen kuntien äänestysaktiivisuuden vertailu muihin maassamme järjestettyihin viimeisimpiin vaaleihin osoittaa mielenkiintoisia eroja kuntien välillä. Sodankylässä saamelaiskäräjävaaleissa äänestäneiden osuus on suurempi kuin kuntavaaleissa, kun taas Utsjoella merkittävästi pienempi. Utsjoella äänestysprosentit ovat paitsi saamelaiskäräjä- ja kuntavaaleissa myös eduskunta- ja EU-vaaleissa keskimääräistä paremmat, Inarissa puolestaan keskimääräistä heikommat.

Kuvio 3. Saamelaisten kotiseutualueen kuntien äänestysaktiivisuus vuoden 2019 saamekäräjävaaleissa sekä vertailua kunta-, eduskunta- ja europarlamenttivaalien äänestysaktiivisuuteen (%).

Lue myös: Erilaisuuksien Suomi ja kuntakentän moninaisuus korostuu supervaalivuonna

 

Faktaa Saamekäräjistä ja saamekäräjävaaleista:

  • Saamelaiset ovat ainut alkuperäiskansa EU:n alueella. Saamelaisten asema on kirjattu Suomen perustuslakiin vuonna 1995. Saamen kielen käytöstä viranomaisissa on säädetty oma laki.
  • Suomessa on noin 10 000 saamelaista. He puhuvat kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, koltansaamea ja inarinsaamea.
  • Saamelaisten itsehallintoon kuuluvia tehtäviä hoitaa saamelaisten vaaleilla valitsema parlamentti, Saamelaiskäräjät.
  • Saamelaiskäräjien tärkein tehtävä on toteuttaa perustuslaissa sille säädettyjä tehtäviä eli toteuttaa saamelaista kulttuuri-itsehallintoa sekä turvata saamelaisen alkuperäiskansakulttuurin säilyminen ja kehittyminen.
  • Saamelaiskäräjille valittiin kaikkiaan 21 jäsentä ja 4 varajäsentä. Kustakin saamelaisten kotiseutualueen kunnasta lukeutuvasta kunnasta tuli valita saamelaiskäräjälaissa säädetyn mukaisesti vähintään kolme edustajaa. Inarista tuli valituksi 10, Utsjoelta 4, Enontekiöstä ja Sodankylästä kustakin 3. Lisäksi yksi edustaja tuli valituksi Helsingistä.

Lähde: www.samediggi.fi

Faktaa Ahvenanmaan maakunta- ja kuntavaaleista:

  • Ahvenanmaan maakunnalla on Suomen perustuslakiin perustuva itsehallinnollinen asema. Itsehallinto antaa ahvenanmaalaisille oikeuden säätää lailla omista sisäisistä asioistaan ja päättää maakunnan tulo- ja menoarviosta.
  • Lainsäädäntövaltaa Ahvenanmaalla käyttää maapäivät (lagting), joka koostuu 30 edustajasta.
  • Ylintä toimeenpanovaltaa maakunnan itsehallintoon kuuluvissa asioissa käyttää Ahvenanmaan maakunnan hallitus (regering).
  • Ahvenanmaan maapäivävaalit järjestetään joka neljäs vuosi samanaikaisesti kuntavaalien kanssa, mutta eri aikaan kuin Manner-Suomen eduskunta- ja kuntavaalit.
  • Ahvenanmaalla on 16 kuntaa, joihin valittiin lokakuun vaaleissa 9-27 valtuutettua, yhteensä 208.

Lähteet: www.lagtinget.ax, www.asub.ax

 

Kirjoittaja

Marianne Pekola-Sjöblom on Kuntaliiton tutkimuspäällikkö. 

Twitterissä: @M_PekolaSjoblom