Ammatillisen koulutuksen omistajaohjauksen kuljettava kohti strategisempaa otetta

Ammatillisen koulutuksen reformin suurimpia muutoksia on ajattelutavan kääntyminen järjestelmäkeskeisyydestä osaamisperusteisuuteen ja asiakaslähtöisyyteen. Opintopolut rakennetaan yksilön tarpeiden, edellytysten, elämäntilanteen ja elämänkaaren vaiheen pohjalta tukemaan tavoitteellista oppimista ja ammattiosaamisen hankkimista. Tämä on välttämätöntä, jotta ammatillinen koulutus kykenee vastaamaan monimuotoisen asiakaskunnan tarpeisiin ja tukemaan jatkuvaa oppimista. Ammatillisella koulutuksella on koulutuspoliittisten tavoitteiden ohella yhä tärkeämpi tehtävä elinkeinopoliittisten ja työvoimapoliittisten tavoitteiden saavuttamisessa.

Strateginen omistajaohjaus kirkastaa tiekartan toimintatapojen ja -kulttuurin uudistamiselle käytännön tasolla. Tulokset näkyvät usein vasta vuosien päästä. Lyhytnäköinen ja tempoileva omistajaohjaus vie edellytykset vaikuttavalta toiminnan kehittämiseltä, kun tuloksia odotetaan tai linjauksia muutetaan liian lyhyellä aikajänteellä.

Koulutuksen järjestäjien toiminnan ohjaaminen – tulokset ratkaisevat

Reformin myötä ammatillisen koulutuksen järjestäjien päätäntävaltaa koulutuspalvelujen suuntaamisessa ja toteuttamisessa lisättiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön kannalta uusi lainsäädäntö muuttaa koulutuksen järjestäjien toiminnan ohjausta aikaisempaa strategisemmaksi sekä tuloksiin ja vaikuttavuuteen perustuvaksi. Tärkeintä on lopputulos ja sen vaikuttavuus, ei niinkään keinojen ohjaaminen.

Strategisempi ja tulospainotteisempi ohjaus edellyttää aikaisempaa kattavampaa ja ajantasaisempaa tietoperustaa. Tätä on tarkoitus kehittää tulevina vuosina. Koulutuksen järjestäjien toiminnan ohjaus tulee myös olemaan aikaisempaa vuorovaikutteisempaa. Tavoitteena on eri keinoin lisätä ministeriön ja koulutuksen järjestäjien vuoropuhelua resurssien käyttöön, kohdentamiseen ja vaikuttavuuteen liittyen.

Rahoitus kannustaa ja ohjaa koulutuksen järjestäjiä kiinnittämään huomiota toiminnan vaikuttavuuteen ja tehokkuuteen. Esimerkiksi suoritetut tutkinnon osat ja tutkinnot vaikuttavat jatkossa rahoitukseen opiskelijavuosien ohella. Rahoitusjärjestelmä antaa siten enemmän liikkumavaraa, mutta samalla ohjaa järjestäjiä suuntaamaan palvelutarjontaansa aloille, joilla on työvoimatarvetta sekä vastaamaan osaamistarpeisiin asiakkaan kannalta parhaiten soveltuvalla tavalla. Suoritusrahoitus myös kannustaa tehostamaan opintopolkuja ja tunnustamaan aiemmin hankittua osaamista.

Koulutuksen järjestäjien lisääntynyt toimivalta päättää koulutuspalveluiden kohdentamisesta, organisoinnista ja resursoinnista antaa enemmän ratkaisuvaihtoehtoja vastata erilaisiin tarpeisiin, mutta samalla se myös kasvattaa järjestäjän vastuuta ratkaisujen toimivuudesta. Koulutuksen järjestäjät voivat esimerkiksi räätälöidä ammatillista osaamista syventävän tai täydentävän koulutuksen sisällön ja laajuuden vastaamaan täysin alueellisia tai paikallisia työelämän tarpeita ja tarvittaessa jopa yksittäisen yrityksen tarpeita.

Onnistuneiden valintojen ohella riski tehdä epäonnistuneita ratkaisuja voi kasvaa. Jotta laajentunutta toimivaltaa kyetään käyttämään mahdollisimman tehokkaasti ja vaikuttavasti oman toimintaympäristön tai toimialojen osaamistarpeisiin vastaamisessa kulloistenkin koulutuspoliittisten tavoitteiden mukaisesti, koulutuksen järjestäjillä tulee olla selkeä ja ajantasainen toimintaansa ohjaava visio ja strategia, jotka ohjaavat palveluiden ja resurssien kohdentamista. Tähän tarvitaan omistajaohjausta.

Strateginen omistajaohjaus antaa vahvan mandaatin toiminnan jatkuvalle uudistamiselle ja uusien innovatiivisten toimintamuotojen kehittämiselle ja käyttöönotolle.  Omistajien on kyettävä muodostamaan yhteinen kokonaisnäkemys toimintaympäristön muutoksista sekä siitä, millaisin toimin muutoksiin kyetään parhaiten vastaamaan. Sen muodostaminen edellyttää usein yksittäisen kunnan tarpeita laajempaa tarkastelua. Yhteisen näkemyksen lisäksi tarvitaan rohkeutta tehdä strategisia, harkittuja päätöksiä ja valintoja. Strategisen omistajaohjauksen avulla ammatillisesta koulutuksesta voidaan kehittää entistäkin vahvempi ja vaikuttavampi väline kuntien koulutuspoliittisten sekä elinkeino- ja työvoimapoliittisten tavoitteiden toteuttamiseen.

 Kirjoittaja: ylijohtaja Mika Tammilehto, Opetus- ja kulttuuriministeriö

Kirjoittaja

Tässä blogissa julkaistaan Kuntaliiton ulkopuolisten kunta-alan asiantuntijoiden ja vaikuttajien bloggauksia.