20.5.2019 Heidi Rämö

Elinvoima löytyy kehyskunnista

Kehyskunnat ovat mittausten mukaan elinvoimassa Suomen kärkipäätä. Tieto ilmenee Kunnallisalan kehitämissäätiön (KAKS) julkaisusta ”Yritysdynamiikka kuntien elinvoimatekijänä” (https://kaks.fi/uutiset/naissa-kunnissa-ovat-parhaat-kasvun-mahdollisuu…). Menestyneet kunnat ovat suuria tai keskisuuria kaupunkiseutuja kehyskuntineen. Oma kuntani Lempäälä sijoittui valtakunnallisessa elinvoima- ja kasvupotentiaalianalyysissa neljänneksi Suomessa. Mahdollisuuksia siis löytyy kokoluokkaamme 45. enemmän.

Tänä keväänä Suomen Kuntaliitto julkaisi myös oman elinvoimaindikaattorityökalunsa.  Sen tarkoituksena on kuvata kunnan elinvoiman muutosta kahden viimeisen tilastoista saatavan ajankohdan välisenä aikana. Se on oiva johtamisen väline meille kuntajohtajille, sillä se kertoo suhteellisesta muutoksesta. Valitettavasti indikaattorityökalu ei auta tilastotietojen nopeampaan käytettävyyteen eli se perustuu yhä hyvin jälkijättöiseen tilastotietoon. Tarve ripeämpään ja reaaliaikaiseen valtakunnalliseen tilastotietojen käytettävyyteen tietojohtamisen osalta on siis yhä olemassa kunnissa.

Huomionarvoista on kuitenkin se, että elinvoima-asiat puhuttavat. Se, miten elinvoimaa mitataan, ei ole aivan ilmiselvää eivätkä kaikki ajattele asioista samoin. Kuntaliiton indikaattoriin lasketaan väestö-, työpaikka- ja koulutustasomuutokset, kun taas puolestaan KAKSin selvityksessä painottuivat elinkeinoelämän vaikutukset: yrityskysely, aluevaikuttavuuden laskentamalli sekä toimintaympäristön muutos. Kuulostavat monimutkaisilta ja moniseliteisiltä malleilta molemmat.

Laukaan kunnanjohtaja Jaakko Kiiskilä pohtii blogissaan elinvoimaisuutta ja kunnan ja yritysten yhteistyötä blogissaan tämän vuoden tammikuussa. Uskon, että kehyskuntaverkostossa korostuu nimenomaan tällainen näkemys yritysyhteistyöstä ja työpaikkakehityksestä. Pirkanmaan yrittäjät ja Pirkanmaan liitto ovat osaltaan ottaneet osaa julkiseen elinvoimakeskusteluun perustamalla maakunnallisella kilpailun vuoden Yrittäjyys- ja elinvoimakunnasta. Lempäälällä oli kunnia pokata kyseisen palkinnon elinkaaren ihka ensimmäinen palkinto vuonna 2017.

Twitterissä elinvoima-uutisten perustella käytiin keskustelua mm. syntyvyydestä ja väestömäärästä. Sosiaaliselle medialle tyypilliseen tapaan haluttiin oikaista ja pelkistää asian ydintä. Yksinkertaisimmillaan joidenkin keskustelijoiden mielestä elinvoiman ydin on syntyvyydessä. Jos näin on, on Suomi haastavan tilanteen edessä. Syntyvyytemme on historiamme alhaisimmalla tasolla. Siinä yksittäisten kuntien tulokset eivät heilauta tosiasiaa mihinkään, vaan huoli syntyvyyden laskusta koske meitä kaikkia, jopa kehyskuntia.

Heidi Rämö

Heidi Rämö, Lempäälän kunnanjohtaja, twitter: @KjRamo

Kirjoittaja
Tehdään yhdessä

Blogissa kehyskuntien päättäjät kirjoittavat ajankohtaisista teemoista.

Kehyskuntaverkosto on 28 kunnan muodostama yhteistyöareena, joka pyrkii kirkastamaan kehyskuntien roolia ja merkitystä. Verkoston puheenjohtajana toimii Hollolan kunnanhallituksen pj. Kristiina Hämäläinen ja verkoston työvaliokunnan puheenjohtajana kaupunginjohtaja Oskari Auvinen Kangasalta.

Kehyskuntaverkostossa mukana olevat kunnat:
Joensuun kehyskunnat:
Kontiolahti ja Liperi
Jyväskylän kehyskunnat: Laukaa, Muurame
Kuopion kehyskunnat: Leppävirta, Siilinjärvi
Lahden kehyskunnat: Asikkala, Heinola, Hollola, Orimattila
Oulun kehyskunnat: Ii, Kempele, Liminka, Muhos, Tyrnävä
Tampereen kehyskunnat: Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi
Turun kehyskunnat: Aura, Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio, Rusko