Marianne Pekola-Sjöblom 12.10.2019

Erilaisuuksien Suomi ja kuntakentän moninaisuus korostuu supervaalivuonna

Miten hyvin me oikeastaan tunnemme tunnetusti monimuotoista ja erilaistuvaa maatamme ja kuntakenttää?

Supervaalivuoden kriteerit voisi meikäläisittäin kuvitella täyttyvän samalle vuodelle osuneiden eduskuntavaalien ja europarlamenttivaalien myötä. Mutta ei tänä vuonna. Osalle suomalaisista - perustuslain mukaista itsehallintoa nauttiville ja kielellisiä ja kulttuurisia vähemmistöjä edustaville saamelaisille ja ahvenanmaalaisille tämä vuosi on kolmien vaalien vuosi; osa pääsi äänestämään syyskuussa saamelaiskäräjävaaleissa, ja osa pääsee antamaan äänensä Ahvenanmaan maakunta- ja/tai kuntavaaleissa lokakuun loppupuolella.

Ahvenanmaalla maapäivä- ja kuntavaalit tässä kuussa

Ahvenanmaan itsehallinnollinen asema maassamme tarkoittaa muun muassa sitä, että kuntia säädellään oman lainsäädäntönsä puitteissa kuntalaista vaalilakiin.

Ahvenanmaalla järjestetään lokakuussa samanaikaisesti kunnallisvaalit (kommunalval) ja maapäivävaalit (lagtingsval).  Ahvenanmaan vaalipäivä 20.10.2019 koostuu siten kaikkiaan 17 vaalista - maapäivävaaleista sekä 16 kunnan kuntavaaleista. Maapäivävaaleissa valitaan 30 edustajaa ja kuntavaaleissa yhteensä 208 kunnanvaltuutettua seuraavalle nelivuotiskaudelle 2020-2023.

Äänioikeutettuja on ennakkotietojen mukaan enemmän kuin koskaan aiemmin: maapäivävaaleissa noin 21 000 ja kunnallisvaaleissa runsaat 24 000. Kunnallisvaalien äänioikeutetuista noin 4 700:lta eli lähes joka viidenneltä puuttuu oikeus äänestää maapäivävaaleissa. 

Ahvenanmaan kunnallislaissa säädetään valtuutettujen määrästä erikokoisissa kunnissa. Kunnat voivat kuitenkin viime kädessä päättää oman valtuustonsa koosta. Ahvenanmaan kuntien valtuustot koostuvat niin tällä kuin tulevallakin valtuustokaudella 9-27 valtuutetusta. Tyypillisin valtuustokoko on 9 ja se on käytössä kaikkiaan kuudessa kunnassa (Geta, Kumlinge, Kökar, Lumparland, Sottunga, Vårdö). Suurin, 27 valtuutetun valtuusto on vajaan 12 000 asukkaan Maarianhaminassa. Muissa kunnissa valtuutettuja on 11-17.  

Suunniteltu nettiäänestysmahdollisuus ei toteudu

Ahvenanmaan vaalien ennakkoäänestys on käynnissä 5.-15.10.2019. Ennakkoäänestämässä voi käydä jossakin kaikkiaan 14 tarjolla olevasta yleisestä ennakkoäänestyspaikasta tai vaihtoehtoisesti kirjeitse. Maapäivävaaleissa oli tarkoitus tarjota Ahvenanmaan ulkopuolella asuville äänestysoikeuden omaaville, ts. noin 1 500 äänioikeutetulle, mahdollisuus äänestää ennakkoon ensimmäistä kertaa myös internetin välityksellä. Internet-äänestämisen piti olla mahdollista 9.-14.10.2019 välisenä aikana. Ahvenanmaan maapäivien hallitus ilmoitti kuitenkin 9.10.2019, että nettiäänestys ei voida sittenkään järjestää, koska suunnitellun äänestysjärjestelmän ei katsota tarjoavan riittävän vahvaa tietosuojaa.

Keskimäärin 2,5 ehdokasta yhtä valtuustopaikkaa kohti

Ahvenanmaan maapäivävaaleissa on kaikkiaan 239 ehdokasta ja kunnallisvaaleissa 513. Kunnallisvaalien ehdokasmäärä on hieman pienempi kuin edellisissä, syksyn 2015 vaaleissa. Kunnittain ehdokasmäärät vaihtelevat Lumparlandin kaikkiaan 12 ehdokkaasta Maarianhaminan 110 ehdokkaaseen. Ehdokkaita on keskimäärin 2,5 yhtä valtuustopaikkaa kohden, vaihdellen Lumparlandin kunnan 1,3:sta Jomalan ja Maarianhaminan 4,1 ehdokkaaseen valtuustopaikkaa kohti.

Kaksi kolmesta äänestää kunnallisvaaleissa

Ahvenanmaan kunnallisvaalien äänestysaktiivisuus on selvästi korkeampi kuin Manner-Suomen kuntavaaleissa, mutta kahdessa viimeisimmässä vaaleissa alempi kuin maapäivävaaleissa. Vuoden 2015 kunnallisvaalien äänestysprosentti oli 67,4 ja maapäivävaalien 70,4. Kunnallisvaalien äänestysaktiivisuus vaihteli kunnittain Maarianhaminan 64,4 prosentista Eckerön 76,9 prosenttiin. Puolessa kuntia äänestysprosentti oli vähintään 70.

Ahvenanmaalla valmisteltiin vuonna 2016 äänestysiän laskemista 16 vuoteen kunnallisvaaleissa ja neuvoa-antavissa kunnallisissa kansanäänestyksissä, mutta ehdotus ei saanut riittävää kannatusta kunnissa.

Vaalikysymyksiä kuntauudistuksesta ja ilmastokysymyksistä yksittäisiin kuntapalveluihin

Kuumin peruna niin maapäivä- kuin myös kunnallisvaaleissa lienee kuntauudistus. Maapäivähallitus teki toukokuussa 2018 esityksen, jonka mukaan 16 kuntaa yhdistettäisiin neljäksi uudeksi kunnaksi vaiheittain vuosina 2020-2022. Maapäivät on kesällä 2019 hyväksynyt kuntarakennelain (Kommunstrukturlag 2019:29 för Åland). Saadaanko uudistus toteutettua suunnittelussa mittakaavassa ja aikataululla, herättää erilaisia näkemyksiä niin kunnissa kuin maapäiväehdokkaiden keskuudessa. Erityisesti pakkoliitokset ovat synnyttäneet vastustusta niin opposition keskuudessa kuin myös monissa kunnissa.

Lähde: https://www.researchgate.net/figure/Map-of-the-Aland-Islands-with-the-16-parishes_fig1_265808030

 

Vaalikeskustelua käydään myös monista Manner-Suomen kunnille tutuista ja ajankohtaisista aiheista. Näitä ovat muun muassa ympäristö- ja ilmastokysymykset, kiertotalous ja kunnalliset palvelut. Esimerkkeinä mainittakoon vanhustenhuolto, jätehuolto, kierrätys, tieverkko ja julkinen liikenne. Myös esimerkiksi yrityselämän tukeminen halpojen tonttien kautta herättävät keskustelua kunnissa.

Kuntauudistukset ovat sähköistäneet vaaleja niin meillä kuin muissakin maissa, viimeksi syyskuussa käydyissä Norjan kuntavaaleissa. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan vaalitulosta ja tulevien uusien kunnanvaltuustojen ja maapäivien keskusteluja ja päätöksiä.

Kirjoittaja
Marianne Pekola-Sjöblom

Marianne Pekola-Sjöblom on Kuntaliiton tutkimuspäällikkö. 

Twitterissä: @M_PekolaSjoblom