Hallitusohjelmastako vauhtia kuntien ympäristötyöhön?

Miira Riipinen

Ympäristöpolitiikassa ja kuntien ympäristötyössä eletään mielenkiintoisia aikoja. Suomi on EU-puheenjohtajakauden ohjelmassaan linjannut pitävänsä tärkeänä EU:n ilmastojohtajuutta ja sen näkymistä pitkän aikavälin ilmastostrategiassa. Myös Rinteen hallitusohjelma lupaa tukea kuntien ilmastotyölle. Tahtotila on hyvä, mutta kirjauksen olisi tehnyt uskottavammaksi se, jos perässä olisi ollut suuntaviivaa summista. Toistaiseksi kuntien ilmastotyön tukemiseen on osoitettu vain joitain miljoonia euroja vuosittain. Summat eivät ole lähimainkaan vastanneet sitä suuruusluokkaa, millaisia kysymyksiä kuntien ilmastotyöllä ratkotaan.

Tässäkin mallia voisi hyvin ottaa naapuristamme Ruotsista. Siellä kuntien ilmastotyötä tuetaan Suomeen verrattuna kymmenkertaisilla summilla ja itsestään selvänä pidetään, että valtioiden sopimat ilmastotoimet rahoitetaan valtion pussista - myös silloin kuin tehtävät ovat kuntien vastuulla. Ruotsalaiset Kuntaliitto-kollegamme ovatkin tapaamisissamme ihmetelleet huoltamme esimerkiksi puhtaiden ajoneuvojen direktiivistä aiheutuvista, kunnille lankeavista kustannuksista, heille kun huoli on aiheeton.

Kuntien ilmastotyön ytimessä ovat maankäytön ja liikenteen ratkaisut. Hallitusohjelman kirjaukset, joissa luvataan tukea liikenteen energiamurrokseen kunnissa ja kaupungeissa, tukea joukkoliikenteeseen, pyöräilyinfraan ja ratahankkeisiin, ovat siten mieluista lukemista. Myös kaupunkien toive ruuhkamaksut mahdollistavasta lainsäädännöstä on kuultu. Kuntaliiton ilmastotavoitteiden mukaista on myös se, että MAL-sopimusmenettelyä luvataan laajentaa uusille kaupunkiseuduille. Tätä kaupunkien ja valtion väliseen kumppanuuteen perustuvaa menettelyä olisi toivottavaa kehittää entistä vahvemmaksi ilmastopolitiikan työkaluksi.

Kunnilla on halua luopua fossiilisista polttoaineista, mutta investoinnit vaativat rahaa ja ennakoitavuutta. Hallitusohjelmassa patistellaan kuntia luopumaan öljylämmityksestä vuoteen 2024 mennessä. Tavoitevuosi on kunnianhimoinen ja vaatii tarkastelua kuntien kiinteistökannan nykyisestä ja tulevasta käytöstä sekä arviota öljylämmitteisten kiinteistöjen lukumäärästä. Nykyiseenkin hallitusohjelmaan kirjatun rahoitusperiaatteen noudattaminen edellyttää laskelmia siirtymän kustannuksista erilaisille kunnille sekä ehdotuksia rahoitukseen. Järkevää on myös yhdistää tarkasteluun muut öljylämmityksen aiheuttamat ympäristöriskit. Voisi olla perusteltua lähteä liikkeelle pohjavesialueilla sijaitsevista kiinteistöistä.

Hallitusohjelma käsittelee kiitettävästi myös muita ympäristöpolitiikan osa-alueita. Luonnonsuojeluun luvataan merkittävää 100 miljoonan euron lisäsatsausta ja ympäristöhallintoa halutaan vahvistaa. On tärkeää pitää mielessä, että kunnat vastaavat valtaosasta luonnon monimuotoisuutta turvaavista toimista ja ympäristönsuojelun viranomaistehtävistä. Luvattuja lisäsatsauksia onkin syytä ohjata kuntien luonnonsuojelun ja ympäristöhallinnon informaatiotukeen ja resursointiin.

Kuntien jätehuollon merkittävää roolia kiertotalouden edistäjänä ei tunnuta tässäkään hallitusohjelmassa ymmärrettävän. Hallitusohjelman jätelakia koskevat kryptiset kirjaukset jättävät arvailujen varaan sen, onko hallitus ottanut opiksi EU-kommission huomautuksesta ja tutkimusnäytöistä, joiden mukaan kierrätysasteen nostaminen edellyttää julkisen sektorin laajaa vastuuta jätehuollossa eikä vastuiden pirstaloittamista, kuten viimevuosina Suomessa on ollut suuntana.

Suomi on osin oma-aloitteisesti, osin EU:n vaatimana kunnostautunut ympäristöpolitiikassa strategioiden, toimintaohjelmien ja selvitysten laadinnassa. Tavoitteet on asetettu ja tiedämme suurin piirtein, mitä ja kenen pitäisi tehdä ympäristöhaasteiden ratkomiseksi. Suunnitelmien sijaan tarvitsemme nyt paikallisen tason kustannustehokkaita käytännön ympäristöratkaisuja. On syytä toden teolla hakea ratkaisuja kunnista, kuntien kanssa ja suunnata yhteiskunnan resurssit kuntien ympäristötyön tueksi.

Kirjoittaja
Miira Riipinen

Miira Riipinen on Kuntaliiton ympäristöpäällikkö. 

Twitter @miirariipinen

kunnat

IlmastoKunnat-blogisarjassa kerrotaan kuntien ilmastotyöstä. 

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.