Sami Älli 3.6.2019

Hyvä palvelu ei ole keneltäkään pois

Euroopan unionin direktiivi julkisen sektorin verkkopalveluiden saavutettavuudesta, eli niin sanottu saavutettavuusdirektiivi, sai kansallisen lainsäädännön 1.4.2019. Upea juttu!

Saavutettavuuslainsäädäntö koskee pääosin teknistä saavutettavuutta. Tekninen saavutettavuus tarkoittaa verkkopalveluiden hyvää laatua ja standardien noudattamista. Tämä takaa niiden toimivuuden myös apuvälineillä ja -ohjelmistoilla.

Erityisen tärkeää tekninen saavutettavuus on monille näkövammaisille henkilöille. Esimerkiksi ruudunlukuohjelman hyvä toimivuus edellyttää riittävän laadukasta ja oikein toteutettua tekniikkaa. Kyse ei ole hiukkasfysiikasta: standardien noudattaminen ja järkevät perusratkaisut riittävät hyvin.

Huono koodaustapa voi johtaa siihen, että sivustoa ei voi ruudunlukuohjelmalla käyttää tai käyttö on ylivoimaisen hankalaa. Voi käydä esimerkiksi niin, että johonkin sivuston osaan ei pääse tai sinne jää jumiin. Tai sivulla ei pysty järkevästi etenemään, koska sen rakenne on hahmotettavissa vain visuaalisesti.

Myös sisällöt on toteutettava oikein. Haastavia ovat usein videot, etenkin jos niiden sisältämää informaatiota ei ole saatavilla tekstimuotoisena. Tällöin video on tekstitettävä. Ilman tekstitystä kuulovammaisen ihmisen saattaa olla mahdotonta ymmärtää videota. Tekstityksestä on hyötyä myös muille käyttäjille.

Edellä mainitut suppeat esimerkit kuvaavat tilanteita, joihin voimaan tullut saavutettavuuslainsäädäntö varmasti vaikuttaa. Lainsäädännön myötä sen piiriin kuuluvien tahojen verkkopalveluiden tekninen saavutettavuus tulee paranemaan lähivuosina. Ongelmaksi kuitenkin jää miten digipalveluiden kognitiivisesta saavutettavuudesta huolehditaan.

Kognitiivinen saavutettavuus tarkoittaa digipalveluiden helppokäyttöisyyttä ja helppoa ymmärrettävyyttä. Siitä hyötyvät kaikki palveluiden käyttäjät, mutta erityisesti ne käyttäjäryhmät, joilla on haasteita esimerkiksi muistitoiminnoissa, oppimisessa ja ymmärtämisessä tai kielellisissä kyvyissä ja lukutaidossa.

Joissain tapauksissa verkkosivustoilla olisi järkevää käyttää selkokieltä. Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Yli puoli miljoonaa suomalaista hyötyy siitä, että verkkosisällöt on esitetty selkokielisinä.

Myös kustannussyistä selkokieltä kannattaa hyödyntää: selkeä ja helposti ymmärrettävä ohjeistus aivan varmasti vähentää yhteydenottoja digipalveluntuottajan tukipalveluihin.

Kirjoittaja

  • Sami Älli
  • Saavutettavuusyksikön johtaja, Kehitysvammaliitto ry
  • Esimies- ja hanketyön ohessa tekee vaikuttamistyötä saavutettavuuden parissa ja kehittää kognitiivisen saavutettavuuden arvioinnin menetelmiä. Näkee digipalveluiden helppokäyttöisyydessä vielä kehitettävää, mutta samalla kokee, että edistysaskelia on jo otettu paljon.

 

Kirjoittaja

Blogisarjassa kirjoittajat eri organisaatioista kertovat oman näkemyksensä saavutettavuuden merkityksestä. Sarjan avulla Kuntaliitto haluaa kannustaa kuntasektoria kehittämään palveluistaan saavutettavia.

Saavutettavuudella ja esteettömyydellä tarkoitetaan palveluiden yhdenvertaisuutta. Terminä saavutettavuus on vakiintunut viittaamaan erityisesti verkkopalveluiden helppokäyttöisyyteen, jonka toteutuessa palvelun sisältämä viesti tavoittaa kaikki vastaanottajat yhdenvertaisesti. 

Saavutettavuutta ohjaa ensisijaisesti 1.4.2019 voimaan astunut laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta. Lisäksi mm. yhdenvertaisuuslaki edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Lue lisää aiheesta Kuntaliiton saavutettavuusoppaasta.