Jaana Halonen ja Maria Salenius #kuntamatkalla 29.5.2019:

Hyvinvoinnin reseptin jäljillä kehyskunnissa

Tiedätkö sen tunteen, kun etsit täydellistä reseptiä – sellaista, jolla hurmaat läheiset tai vaativatkin vieraat? Tai kun salainen resepti on periytynyt sukupolvelta toiselle ja sen luovutus seuraavalle sukupolvelle on lähes pyhä hetki?

Olisiko tällainen resepti löydettävissä jostain kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi? Millaisista aineksista se voisi rakentua? Kurkistetaanpa yhteen kuntaryhmäämme, kehyskuntiin.

Kaupungistuminen on pitkään ollut vallitseva globaali trendi ja tämä näkyy myös Suomessa. Myös meillä kasvu keskittyy vahvasti muutamille kaupunkiseuduille. Kasvu ei kuitenkaan tapahdu vain keskuskaupungeissa vaan myös suurten keskusten kehyskunnat ovat vahvasti mukana kehityksessä luomassa hyvinvointia.

Kehyskunnat voivat tarjota asumiseen ja elämiseen sellaisia ainesosia, joita ei suurissa keskuksissa kenties ole tarjolla. Useissa vetovoimatutkimuksissa lukuisat kehyskunnat on todettu houkutteleviksi asuinympäristöiksi. Hyvät palvelut, viihtyisä ja turvallinen ympäristö, hyvät harrastusmahdollisuudet ja hyvät yhteydet ovat tekijöitä, jotka houkuttelevat asukkaita. Etenkin lapsiperheet ovat perinteisesti kokeneet kehyskunnat houkuttelevina asuinympäristöinä. Mutta millä reseptillä tämä onnistuu?

Ripaus raportointia, hyppysellinen hyvinvointi-indikaattoreita

Toimiva, viihtyisä ja turvallinen elinympäristö ei ole sattumaa. Se vaatii vaikuttavia ja pitkäjänteisiä, kuntalaisten tarpeista lähteviä päätöksiä. Se vaatii myös monialaista johtamista ja siiloja ylittävää työtä, jonka onnistumiseen kehyskunnilla on hyvät edellytykset: sopivan kokoinen organisaatio luo hyvän pohjan yhteistyölle ja mahdollistaa ketterän päätöksenteon. Näitä aineksia kun hämmennetään, voidaan saada parhaat maut esiin.

Hyvinvoinnin johtamisen oiva väline on hyvinvointikertomus, jota käytetään laajasti myös kehyskunnissa. Kerran neljässä vuodessa laadittavassa hyvinvointikertomuksessa tuotetaan tietoa kunnan toiminnan arvioinnin ja päätöksenteon tueksi. Hyvinvointikertomuksessa raportoidaan kuntalaisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä haasteita ja onnistumisia indikaattoreita hyödyntäen. Hyvinvointikertomustyön avulla voidaan tunnistaa sosioekonomisten hyvinvointi- ja terveyseroja sekä suunnitella toimenpiteiden oikeaa kohdentamista.

Kehyskuntien hyvinvointikertomuksia tarkastellessa rakentuu kuva keskimääräistä paremmin voivasta väestöstä. Kertomuksista nousee esiin ominaisuuksia, jotka tekevät kehyskunnista varsinaisia hyvinvoinnin lähettiläitä: Myönteinen huoltosuhde, runsas lasten ja työssäkäyvien määrä, vähäinen rakennetyöttömyys, terveempi ja korkeammin koulutettu väestö. Myös kouluterveyskyselyn valossa kehyskunnat näyttäytyvät positiivisesti - kehyskuntien lapsilla ja nuorilla menee keskimäärin paremmin kuin syrjäseutujen nuorilla. Kehyskunnat ovatkin omassa maakunnassaan hyvinvointi-indikaattoreilla tarkasteltuna keskivaiheilla tai paremmalla puolella. 
 

Litra yhteistyötä, loraus toimivaa päätöksentekokulttuuria

Suurten keskusten läheisyys tarjoaa kehyskunnille monia mahdollisuuksia, mutta tuo toisaalta mukanaan myös ”suuren maailman” ongelmia eikä kehyskunnissakaan ole vältytty esimerkiksi huumeongelmilta. Myös muut väestön keskittymiseen liittyvät kinkkiset ilmiöt, kuten mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä nuorten syrjäytyminen haastavat myös kehyskuntia entistä vaikuttavampiin päätöksiin.

Kehyskunnissa ketterällä ja käytännönläheisellä päätöksentekokulttuurilla on onnistuttu luomaan hyvät edellytykset myös yritystoiminnalle, millä on puolestaan suora vaikutus työllisyyteen ja näin myös kuntalaisten hyvinvointiin. Työllisyystilanne on monissa kehyskunnissa kehittynyt viime aikoina hyvään suuntaan. Alueet ja kunnat erilaistuvat, eikä kehyskuntiakaan voi täysin niputtaa yhteen: keskinäisiä eroja on paljon ja maakunnan yleinen hyvinvointitaso heijastuu kuntalaisten hyvinvointiin myös kehyskunnissa. 
 

Paranee hautuessaan

Samat asiat haastavat hyvinvointia niin kehyskunnissa kuin muuallakin maassa. Väestö vanhenee myös kehyskunnissa ja esimerkiksi asunto- ja tonttitarjonnassa on yhä enemmän otettava huomioon kuntalaisten erilaistuvat asumistoiveet ja -tarpeet. Perinteinen pientalovaltainen asuntotarjonta ei enää riitä vaan tarvitaan houkuttelevia vaihtoehtoja. Vaikka sekä syntyvyys että positiivinen muuttoliike ovat pitäneet kehyskunnissa yllä väestönkasvua, ei näitä voida pitää itsestään selvyyksinä tulevaisuudessa. Väestörakenteen muutoksilla on suora vaikutus palvelutarpeisiin. Entä miten käy kehyskuntien kasvattajaroolille? Kehyskunnissa on rakennettu palveluita lasten ja nuorten tarpeisiin mutta onko näille yhtä paljon tarvetta enää tulevaisuudessa?  Jatkuuko kasvu ja missä määrin kunnat pystyvät ylläpitämään nykyisen hyvän palvelutasonsa ja tarjoamaan asukkailleen sujuvan arjen sopivilla mausteilla myös jatkossa?

Vallitsevassa hyvinvointikeskustelussa puheet suuntautuvat usein kunnan sosiaali- ja terveystoimeen sekä opetus- ja kulttuuripuolen toimintoihin. Edellytykset viihtyisälle ympäristölle ja hyvinvointia edistävälle toiminnalle luodaan niiden lisäksi jo kaavoituksen ja maankäytön suunnittelun yhteydessä. Näillä päätöksillä on pitkäaikaiset ja kauaskantoiset vaikutukset kuntalaisten hyvinvointiin. Päätökset päivittäispalveluiden ja muiden toimintojen sijoittumisesta ja saavutettavuudesta vaikuttavat niin yksittäisen kuntalaisen jokapäiväiseen arjen sujuvuuteen kuin ilmastonmuutoksen hillintään. Turvalliset ja kaikille toimivat tilaratkaisut ovat niin ikään tärkeitä hyvinvoinnin kannalta.

Hyvinvoiva ja elinvoimainen kunta, jossa sekä asukkaat että yritykset viihtyvät, syntyy hiotulla reseptillä ja sopivalla haudutuksella: kauhallisella toimijoiden yhteistyötä, innostuneella otteella ja ripauksella kokeilunhalua. Ei pelätä roiskeita ja useita kokkeja - uuden reseptin kokeilu voi yllättää positiivisesti.

Kehyskuntaverkosto on Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden, Oulun, Tampereen ja Turun kehyskuntien muodostama yhteistyöverkosto, johon kuuluu kaikkiaan 28 kehyskuntaa. Lue lisää verkostosta osoitteesta https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/yhdyskunnat-ja-ymparisto/yhdyskunnat-ja-maankaytto/kaupunkipolitiikka/kehyskuntaverkosto

Tiesitkö, että Sähköinen hyvinvointikertomus (SHVK) on verkossa toimiva kuntien tiedolla johtamisen työväline? Se tukee hyvinvoinnin näkökulmien kytkemistä kunnan toiminnan ja talouden suunnitteluun, seurantaan ja arviointiin erityisesti strategisella tasolla. Tutustu Sähköiseen hyvinvointikertomukseen täällä: www.hyvinvointikertomus.fi  

Kirjoittajat:

Jaana Halonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto; +358 50 452 7035, Jaana.Halonen@kuntaliitto.fi
Maria Salenius, erityisasiantuntija, Kuntaliitto, +358 50 561 0466, Maria.Salenius@kuntaliitto.fi

Kirjoittaja
Kuntamatkalla

Kirjoitussarjassa tuodaan esille sitä kaikkea muutoksen ja tulevaisuuden tietoa, mitä viime aikoina on löydetty Kuntaliiton laajoissa verkostoissa ja asiantuntijoiden työssä.

Kirjoitukset ovat osa Matkaopas kuntien muutokseen -verkkosivuja sekä julkaisua. Matkaopas on Kuntaliiton uudenlainen kokoelma tietoa, tukea ja työkaluja kuntien tulevaisuustyöhön. 

Jaana Halonen

Kuntaliiton erityisasiantuntija Jaana Halonen ​työskentelee kehyskuntaverkoston koordinaattorina. Lisäksi hän analysoi ja havainnollistaa dataa ja paikkatietoja.

Jaana Halonen Twitterissä: @HalonenJaana