Ilman ymmärrettävää sisältöä ei ole saavutettavaa verkkopalvelua

Vaatimus verkkopalvelujen saavutettavuudesta koskee kuntia yhtä lailla kuin valtionhallintoa. Keskustelun saavutettavuudesta pitäisi keskittyä entistä enemmän selkeään ja ymmärrettävään sisältöön sekä siihen, mitä sen tuottaminen vaatii.

Jokainen sisällöntuottaja on kielenhuoltaja

Verohallinto julkaisee asiakkailleen tarkoitettuja ohjeita vero.fi:ssä. Asiakas on kuka tahansa kansalainen, aivan kuten kunnankin sivuilla.

Vero.fi:n sisällöntuottajat miettivät, mitä tietoa lukija asiasta tarvitsee ja millä sanoilla hän asian ymmärtää. Mistä tahansa hankalasta asiasta voi kirjoittaa ymmärrettävästi, jos sisällöntuottaja osaa asettua lukijan asemaan.

Kielenhuoltoa on jo sen miettiminen, onko tekstini ymmärrettävää. Siinä mielessä sisällöntuottajakin on kielenhuoltaja, joka yksinkertaistaa ja selkeyttää kieltä.

Jokaisella sisällöntuottajalla on tärkeä rooli saavutettavuuden toteuttajana.

Ammattikielenhuoltajat viimeistelevät

Huolella mietittyynkin verkkosisältöön voi eri syistä jäädä vaikeaselkoista tekstiä ja virheitä. Tämän takia on hyvä, että apuna olemme me kielitieteellisen koulutuksen saaneet kielenhuoltajat.

Me esimerkiksi vaihdamme passiiveja puhutteluksi, pilkomme virkkeitä ja kappaleita ja lisäämme listoja ja väliotsikoita. Keikautamme tarvittaessa tekstin ihan uuteen järjestykseenkin. Meillä on vastaukset monenlaisiin oikeinkirjoitusta, kielioppia ja nimiä koskeviin kysymyksiin.

Kielikello-lehdessä on tuore kuvaus siitä, miten kollegani huoltavat OmaVeron kieltä. Oma työni vero.fi:ssä on monin osin samanlaista.

Saavutettava sisältö ei synny ilmaiseksi

Suomen kielen ammattilaisena olen erittäin ilahtunut siitä, että Verohallinnossa ymmärrettävän sisällön ja saavutettavan verkkopalvelun yhteys on tunnistettu ja kielenhuoltoon on resursoitu. Jokapäiväisessä työssäni näen, että meitä ammattikielenhuoltajia todella tarvitaan. Vai mitä sanot tästä esimerkistä?

Arjessani näen, että suomen kielen asiantuntijoita tarvittaisiin sisällöntuottajien tukena muissakin organisaatioissa – myös kunnissa.

Koodaajat eivät ole ainoita, joille verkkopalveluiden kehittämisestä kannattaa maksaa, enkä yhtään väheksy koodaajien työtä. Verkkopalvelu ei vain ole saavutettava, ellei sen sisältö ole saavutettavaa eli kieli selkeää ja ymmärrettävää. Sellainen sisältö ei synny itsestään tai ilmaiseksi.

Kirjoittaja 

• Heidi Partanen
• Kielenhuoltaja, suomen kielen asiantuntija, Verohallinto
• Tuore verohallintolainen, joka katsoo veroasioita vielä puoliulkopuolisen silmin. Saavutettavuus on Partasen sydäntä lähellä, sillä vain ymmärrettävä kieli mahdollistaa yhteiskuntaan osallistumisen.

Heidin linkkivinkit selkeän kielen kirjoittamiseen

• Sisällöntuottajan ohjeemme on juuri päivitetty ja julkaistu vero.fi:ssä. Tutustu ja hyödynnä vapaasti. Ohjeessa fokuksena on käyttäjän tilanteen ja tarpeiden ymmärtäminen.
• Celia kertoo visualisoidussa Viisi vinkkiä saavutettavampaan verkkosisältöön ‑ohjeessaan lähes kaikki ne seikat, joita itse pidän tärkeimpinä selkeän tekstin tuottamisessa.
• Kielitoimiston sanakirjasta ja Kielitoimiston ohjepankista löydän itse vastauksen kaikkiin mieltäni askarruttaviin kielikysymyksiin. Kun kieli tuntuu kinkkiseltä, tarkista, mitä nämä luotettavat lähteet sanovat asiasta.