Päivi Väisänen-Haapanen 2.9.2019

Jo 120 vuotta vireää kansalaisopistotoimintaa kunnissa

Kansalaisopistojen liitto juhlii tänä vuonna 100-vuotispäiviään. Kansalaisopistotoimintaa on ehditty järjestää Suomessa vieläkin pidempään, 120 vuotta. Ensimmäinen työväenopisto aloitti toimintansa Tampereella vuonna 1899 ja aikojen kuluessa kansan sivistystahto levisi muihinkin kaupunkeihin. Työväenopistojen perustamiselle nähtiin laajasti tarvetta, kun aikuisväestön osaamistasoa haluttiin nostaa. Valtio lähti taloudellisesti tukemaan toimintaa 1920-luvulla, mikä edesauttoi ja vakiinnutti kansalaisopistotoiminnan järjestämistä.

Osaamistason nosto on yhä tänä päivänäkin kansallinen tavoite. Kansalaisopistot tukevat tätä tavoitetta ja vastaavat erityisesti mittavan aikuisväestön jatkuvan oppimisen tarpeeseen. Lisäksi monissa kansalaisopistoissa järjestetään esimerkiksi taiteen perusopetusta. Aikuiskasvatustieteen professori Jyri Manninen on tutkinut viime vuosina kansalaisopistojen hyötyjä niin koulutukseen osallistujille kuin yhteiskunnalle. Tulokset ovat hyvin kannustavia ja toiminnan järjestämistä tukevia.

Kunnat ovat olleet vahvoja kansalaisopistotoiminnan käynnistäjiä ja toteuttajia alusta pitäen. Kuntalaisille lähellä olevat kansalaisopistopalvelut ovat osoitus virkeästä kunnasta, jossa on hyvä asua ja osallistua.

Tänä päivänä kansalaisopistot ovat edelleen valtaosin kuntien omistamia ja ylläpitämiä oppilaitoksia. Opetushallituksen mukaan vuonna 2019 kaikkiaan 185 kansalaisopistosta kuntien omistamia on 158 ja kuntayhtymien omistamia 3.

Kansalaisopistot saavat ihmiset harjoittamaan niin ruumista, mieltä kuin kädentaitojakin.  Ne tarjoavat kuntalaisille monipuolisia osaamista ja hyvinvointia tukevia toimintamahdollisuuksia. Osallistuminen lisää aktiivisuutta ja yhteisöllisyyttä, jota myös jo ensimmäisissä työväenopistoissa pidettiin tärkeänä tekijänä.

Vapaan sivistystyön eri oppilaitosmuotojen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ovatkin nyt tarkastelussa valtakunnallisessa opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmässä. Perustaitojen vahvistamisen tarpeeseen on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota, jotta kaikilla olisi mahdollisuus olla osallisena työelämän ja yhteiskunnan toiminnassa ja muutoksessa omien kykyjensä mukaisesti. Vapaalla sivistystyöllä on tässä tehtävässä oma tärkeä osuutensa.

Kansalaisopistot ovat myös arjen keitaita monelle ikääntyvälle. Digitalisaation eteneminen ja yhteiskunnan muutos edellyttävät uusien taitojen jatkuvaa oppimista. Väestörakenteemme myötä juuri ikääntyvän väestön palvelutarve onkin kasvussa ja aikuisväestö kattaa väestöstä valtaosan. Tilastokeskuksen väestötietojen mukaan vähintään 25-vuotta täyttäneitä oli vuonna 2018 jo yli 4 miljoonaa.

Koulutuksen ylläpitäjät rahoittavat suuren osan toiminnastaan itse. Ylläpitäjien rahoitusosuutta ei ole määritelty lainsäädännössä, joten se vaihtelua on paljon. Kuntaliiton kansalaisopistoverkoston Kansalaisopistojen toiminta ja talous 2017 -raportin mukaan verkoston opistojen rahoitus yhteensä jakautui siten, että valtion rahoitus oli 35 prosenttia, kunnan rahoitus 40 prosenttia, muut tulot 4 prosenttia ja asiakasmaksut 21 prosenttia. Lisäksi kunnat voivat avustaa esimerkiksi kunnan alueella toimivaa yksityistä kansalaisopistotoimintaa.

Valtion talousarvion mukaan valtionosuus- ja valtionavustusrahoitus kansalaisopistotoimintaan vuonna 2019 on yhteensä 84 miljoonaa euroa.  Valtionosuusrahoitusta myönnetään 1 689 839 opetustuntiin ja valtionosuusprosentti on 57. Lisäksi koko vapaan sivistystyön eri oppilaitosmuotoihin kohdennetaan täysimääräistä valtion rahoitusta maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen yhteensä 4,9 miljoonaa euroa.

Laissa vapaasta sivistystyöstä säädetään, että osallistujilta perittävä maksu voi olla kohtuullinen. Kuntien toiminnan ylläpitämisen ja rahoittamisen kannalta onkin tärkeää, että myös valtionosuusrahoituksella tuetaan pitkäjänteisesti kansalaisopistojen toimintaa ja arvioidaan kansallisesti rahoituksen riittävyyttä palvelutarpeeseen nähden. Lisäksi myönnetään valtionavustuksia koulutuksen ylläpitäjille.

Kansalaisopistot elävät ajassa ja uudistuvat toimintaympäristön muutoksessa ketterinä toimijoina. Samalla on säilytettävä perinteinen vapaan sivistystyön perustehtävä omaehtoisena, iloa ja elämään merkityksellisyyttä tuottavana koulutuksena, jonka saatavuutta koko Suomessa tulee vaalia. Suomessa on onnistuttu luomaan hieno koulutusmahdollisuus, jonka ylläpitämisessä ja toiminnassa kunnat ovat vahvoja ja vaikuttavia toimijoita. Kuntaliitto tukee kunnallisia ylläpitäjiä koulutustehtävässään ja jatkaa seuraavienkin vuosien kuluessa hyvää yhteistyötä koulutuksen ylläpitäjien ja Kansalaisopistojen liiton kanssa.