Pasi Kallio 10.12.2019

Kaivoslaki, kansalaisaloite ja kunnat - kohti parempaa hyväksyttävyyttä?

Kaivoslain muuttamista ajava KaivoslakiNyt-kansalaisaloite keräsi noin 58 000 allekirjoitusta ja aloite on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.

Kansalaisaloite on lähtökohdiltaan kannatettava: ”Syventyvän ilmastokriisin edellä on tärkeää suunnitella uusiutumattomien luonnonvarojemme käyttö viisaudella, jotta kaivostoiminta aidosti rikastaa ja vahvistaa yhteiskuntamme elinmahdollisuuksia ja hyvinvointia”. Tästä on helppo olla samaa mieltä. Aloite pyrkii vahvistamaan myös kuntien ja kuntalaisten asemaa, mitä Kuntaliitto tervehtii tietenkin ilolla.

Voimassa oleva kaivoslaki on vuodelta 2011, joten vanha se ei ole. Mutta toinen kysymys on, onko se silti puutteellinen? Ainakin kuntien vaikutusmahdollisuuksien kannalta vastaus on myönteinen, joten lakia olisi syytä päivittää.

Kaivostoiminta sinänsä ei ole hyvä vai paha, mutta sääntelyn ongelmakohdat ovat herättäneet laajaa julkista keskustelua. Myös hallitusohjelma sisältää useita kirjauksia kaivoslain uudistamistarpeisiin liittyen. Lisäksi siinä todetaan, että kunnille säädetään oikeus päättää kaavoituksella, onko kaivostoiminta mahdollista kunnan alueella.

Tavoitteet ovat tervetulleita, ja poliittista tahtoa kaivoslain muutoksille on. Vaikeammaksi asia muuttuu, kun pitää pohtia, mitä tulisi käytännössä tehdä.

Kaivoslain uudistaminen ei ole helppo tehtävä, sillä laki on moniulotteinen ja kytkeytyy tiiviisti muuhun lainsäädäntöön. Tämä vaikeus näkyy myös kansalaisaloitteesta, joka on varsin laaja ja yksityiskohtainen. Hyvästä tarkoituksestaan huolimatta aloite on jäänyt jossain määrin epäjohdonmukaiseksi, minkä vuoksi sen kokonaisvaltainen arviointi on osin haastavaa.

Kuntien näkökulmasta kaivoslain puutteet liittyvät etenkin kunnan vaikuttamismahdollisuuksiin sekä malminetsintä- että kaivoslupavaiheessa. Malminetsintäluvasta pyydetään kunnan lausunto, mutta siinä vaiheessa mahdollisen kaivoksen, sen mittasuhteiden ja ympäristövaikutusten hahmottuminen on vielä epäselvää. Kun kaivoshanke on täsmentynyt ja kunnalla on lisää tietoa kaivoksen sijainnista ja vaikutuksista, on kunnan mahdollisuus vastustaa kaivoksen sijoittumista ja toiminnan aloittamista enää vähäinen. Siksi kunnan omaa päätösvaltaa tulisi vahvistaa jo malmisetsintälupavaiheessa.

Myös varsinaista kaivoslupaa myönnettäessä on tärkeää, että kaivosalueen suhde muuhun maakäyttöön olisi selvitetty vuorovaikutteisessa, laajaan osallistumiseen perustuvassa prosessissa. Sen ei välttämättä tarvitse olla oikeusvaikutteinen kuntakaava, mutta hallitusohjelmassakin mainittu kunnan oikeus päättää kaavoituksella kaivostoiminnasta tulisi kuitenkin ratkaista toimivalla tavalla. Tältäkin osin nykyinen laki kaipaa täsmennystä.

Kaivostoiminnan turvaaminen edellyttää toimivaa yhdyskunta- ja palvelurakennetta kaivoksen koko elinkaaren ajan, mikä aiheuttaa merkittäviä kustannuksia kunnalle. Myös rakenteen purkaminen toiminnan loputtua jää paikallishallinnon vastuulle. Kaivoskiinteistön omistajat hyötyvät merkittävästi yhdyskuntarakenteeseen ja julkisiin palveluihin tehdyistä investoinneista, jotka parantavat kiinteistön käyttötarkoitusta ja nostavat kiinteistöjen arvoja. Määräämällä kaivoksille erityinen kiinteistövero tai kaivosvero, kaivosyhtiöt osallistuisivat kunnalle välittömästi ja välillisesti aiheutuviin kustannuksiin.

Kuntaliitto pitää kansalaisaloitteen osaltaan aiheuttamaa keskustelua hyvänä. On tärkeää arvioida nykyistä lainsäädäntöä huolellisesti ja korjata siihen sisältyvät puutteet. Työ- ja elinkeinoministeriö onkin asettanut 15.10.2019 lainvalmisteluhankkeen kaivoslain muuttamiseksi. Kuntaliitto on kutsuttu mukaan lakia valmistelevaan työryhmään ja pidämme prosessia oikeana etenemistapana.

Kunnat eivät useinkaan halua estää vastuullisten ja kunnan maankäytön tavoitteisiin sopivien kaivosten perustamista. Usein paikallisyhteisöt hyötyvät paikkakunnalle tulevista elinkeinoista. Mutta toteutuessaan kaivostoiminta sulkee pitkälti pois muut kilpailevat maankäyttömuodot, joten kunnalla tulee olla riittävät työkalut toteuttaa omia strategioitaan, edistää hyvää elinympäristöä tai kestävää elinkeinopolitiikkaa.

Lisätietoja: Kuntaliiton lausunto 

Kirjoittaja
pasi kallio

Pasi Kallio on Kuntaliiton lakimies ja vastaa mm. maankäyttö- ja rakennuslainsäädännöstä sekä luonnonsuojelu- ja kaivoslainsäädännöstä.

Twitter: @PasiKallio5