Anu Hätinen, Anna Katajala ja Paula Oittinen 11.12.2019

Kohti timanttista järjestöyhteistyötä

”Kun järjestöt voivat hyvin, asukkaat voivat paremmin.”, kiteyttivät erään keskisuomalaisen kunnan asiantuntijat kuntien ja järjestöjen yhteistyön merkityksen. Järjestöyhteistyö voi olla kunnalle se “timantti”, jonka avulla edistetään asukkaiden hyvinvointia ja lisätään kunnan veto-, pito- ja elinvoimaa. 

Järjestötieto näkyväksi

Jotta järjestöjen ja kuntien yhteistyö voi kehittyä kohti kumppanuutta, täytyy osapuolten tuntea toisensa ja saada riittävästi tietoa toistensa toiminnasta. Kuntien organisaatiot voivat olla välillä vaikeita hahmottaa. Toisaalta myöskään järjestöjen ja yhdistysten toiminnasta ei ole aina helppo löytää tietoa.  

Tarpeeseen saada tietoa järjestöistä on herätty ja nyt valtakunnallinen Toimeksi.fi-verkkopalvelujen kokonaisuus kokoaa kansalaistoimintaa yhteen. Valtakunnallisen sivuston lisäksi palveluun kuuluvat 12 maakunnallista verkkopalvelua, joiden kautta järjestöt ja paikalliset yhdistykset kertovat toiminnastaan. Kunnille Toimeksi.fi tarjoaa mahdollisuuden saada järjestöjen itsensä ylläpitämät tiedot suoraan omille verkkosivuille tai palveluohjauksen käyttöön. Kunnan työntekijät voivat siis unohtaa jatkuvasti tiedoiltaan vanhentuvien Excel-listojen keräämisen!

Kunnat ovat hyvin merkittäviä järjestö- ja yhdistystoiminnan toimintaedellytysten, kuten avustusten ja tilojen, turvaajia. Sote-uudistuksen valmistelussa onkin ratkaistava kysymys siitä, mikä taho järjestöjä jatkossa avustaa, mikäli sote-palvelut siirtyvät maakunnan vastuulle. Kysymyksen ratkaisua varten tarvitaan tarkka kokonaiskuva siitä, kuinka paljon kunnat järjestöjä tällä hetkellä avustavat. Tällaisen kokonaiskuvan muodostaminen on kuitenkin hyvin haastavaa, sillä suuressa osassa kunnista tieto järjestöyhteistyöstä ja myönnetyistä järjestöavustuksista on hajallaan esimerkiksi eri lautakuntien pöytäkirjoissa. Tiedot avustuksista on tarpeen kerätä systemaattisesti yhteen. Tämä sekä lisää kuntien avoimuutta että parantaa mahdollisuuksia niin tiedolla johtamiseen kuin strategiseen järjestöyhteistyön tekemiseen. Tiedon tarpeeseen on herännyt THL, joka on ryhtynyt keräämään tietopalvelu TEAviisariin tietoa myös järjestöille myönnettävistä avustuksista. Tiedot päivittyvät kuitenkin vain joka toinen vuosi.

Kunta-järjestöyhteistyö strategiseksi

Järjestöyhteistyö on merkittävä tekijä kunnan elinvoimaisuudessa ja vetovoimaisuudessa, mutta se näkyy melko vaihtelevasti vielä kuntien strategioissa. Yhteistyöasiakirjat, järjestöohjelmat, tai -strategiat ovat vielä harvinaisempia. Esimerkiksi Uudellamaalla Kumajan vuonna 2018 tekemässä Kuntakartoituksessa yhdelläkään kunnalla ei ollut valmista järjestöstrategiaa ja työn alla se oli vain kahdessa kunnassa. Pohjois-Pohjanmaalla maakunnallinen järjestöneuvottelukunta on laatinut kunnille järjestöyhteistyöstä suosituksen, jota jalkautetaan kuntiin vuoden 2020 aikana mm. tarjoamalla kunnille tukea toimintakäytäntöjen kehittämiseen sekä yhteistyön kirjaamiseen yhdistysyhteistyöasiakirjojen muotoon. Kirjaamalla käytännöt yhdessä järjestöjen kanssa saadaan järjestöyhteistyölle suunta ja tavoitteet ja järjestöyhteistyö voi parhaimmillaan muuttua strategiseksi kumppanuudeksi.

Järjestöyhteistyön kehittämistä ei tarvitse aina pähkäillä pelkästään oman kunnan sisällä. Kuntarajoja kannattaa ylittää rohkeasti ja koota väki yhteen useamman kunnan alueelta. Tämä mahdollistaa hyvien käytäntöjen jakamisen naapurikuntien kesken ja avaa näin uusia näkökulmia omaan kuntaan. Naapurilla voi hyvinkin olla malli tai toimintatapa, jonka voi siirtää tai parastaa osaksi oman kunnan toimintaa. Keski-Suomen valloittaneet elinvoimapajat ovat yksi oivallinen esimerkki konseptista, joka on lisännyt hyvien käytäntöjen jakamista kuntien kesken ja näin vauhdittanut yhteistyön kehittämistä.  

Hiomalla yhteistyön timantti kirkkaaksi

Järjestöyhteistyö on jokaiselle kunnalle arvokas mahdollisuus edistää sekä kuntalaisten hyvinvointia että kunnan elinvoimaa. Yhteistyön kehittäminen vaatii aikansa ja siihen on varattava resursseja. Järjestöyhteistyön kehittämistä voikin verrata timantin hiontaan; se vaatii useita työvaiheita ja tarkastelua monista kulmista. Yhdessä tehden ja oppien, tietoa keräten ja hyödyntäen sekä rohkeasti kokeillen syntyy varmasti palkitseva lopputulos.

Mistä kulmasta teidän kunnan järjestöyhteistyön timanttia täytyy vielä hioa?

 

Anu Hätinen työskentelee muutoskoordinaattorina Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n Keski-Suomen Vaikuttavat järjestöt -hankkeessa. 

 

Anna Katajala työskentelee järjestöagenttina Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne-hankkeessa. 

 

Paula Oittinen työskentelee asiantuntijana Uudenmaan Kumaja-hankkeessa.

Kirjoittaja
Kuntademokratiaverkoston blogi

Tämä on Kuntaliiton koordinoiman Kuntademokratiaverkoston blogi, johon kirjoittavat verkoston jäsenet. Kirjoittajat kirjoittavat omissa nimissään.

Verkostossa on tällä hetkellä noin 700 kuntien, valtionhallinnon ja kansalaisyhteiskunnan toimijaa.