Pekka Montell 17.5.2019:

Kolme pointtia kuntaverotuksesta alkavalle hallituskaudelle

Hallitusneuvottelut ovat hyvässä vauhdissa. Kuntien intressit veropuolella voidaan luokitella kolmeen osaan. Ensimmäisellä tavoitteella on kunnille suuri fiskaalinen merkitys, toinen vaikuttaa kuntalaisten verorasituksen oikeudenmukaiseen jakaantumiseen ja kolmannella voidaan vaikuttaa verotuottojen tarkoituksenmukaiseen kohdentumiseen.

Veromenetykset kompensoitava täysimääräisesti

Kunnat rahoittavat palveluistaan keskimäärin noin puolet verotuotoillaan. Sen vuoksi aukot veropohjassa vaikuttavat suoraan kuntien palveluihin tai kuntaverotuksen tasoon. Kuntien verotulojen vakaan ja ennustettavan kehityksen kannalta merkittävintä on saada hallitusneuvotteluista jatkumo aiemmalle käytännölle, jonka mukaan veronperustemuutoksista johtuvat veromenetykset kunnissa kompensoidaan täysimääräisesti. Näin kunnat eivät joudu valtion tekemien veronkevennysten maksumiehiksi ja kunnallisveroprosentit ja kuntalaisten efektiiviset veroasteet eivät erkane toisistaan yhä kauemmaksi.

Merkintä tulisi saada hallitusohjelmaan ensi tilassa, jotta kunnat voisivat jatkaa budjettityötään tulevalle taloussuunnittelukaudelle vakaammalla pohjalla. Veronperustemuutoksista johtuvat veromenetykset kunnissa vuonna 2019 olivat 224 miljoonaa euroa.

Kiinteistöverouudistus saatava maaliin

Uutta kiinteistöverojärjestelmää on valmisteltu vuosia. Uudistuksen tavoitteena on luoda selkeä, ymmärrettävä ja yksinkertainen arvostamisjärjestelmä rakennuksille ja maapohjille. Tällä hetkellä rakennusten ja maapohjien verotusarvot ovat jääneet yleisesti jälkeen kustannus- ja hintakehityksestä.

Lainsäädäntötasolla Sipilän hallitus keskeytti uudistuksen viime syksynä. Nyt aika on sopiva poliittisen yhteisymmärryksen saamiseksi siitä, että kiinteistöjen verotusarvot ja kiinteistöjen käyvät arvot tulee saada paremmin vastaamaan toisiaan, ja että kuntalaisten verorasitus on saatettava tosiasioita vastaavalle ja oikeudenmukaiselle tasolle. Uudistusta on valmisteltu perusteellisesti eri viranomaisten kesken ja sen ei ole määrä vaikuttaa kiinteistöveron kokonaistuottoihin kunnissa.

Kaivostoiminnan verotuksen lisättävä sijaintikunnan rahoituspohjaa

Alkavalla hallituskaudella on selkeä tarve varmistaa, että kaivostoiminnan harjoittamista ja tuottoja verotetaan jatkossa mielekkäällä tavalla. Kaivostoiminnan harjoittajat hyötyvät merkittävästi sijaintikunnissa yhdyskuntarakenteeseen ja julkisiin palveluihin tehdyistä investoinneista. Kaivoksen sijaintikunnalle ohjautuvalla veroratkaisulla kaivosyhtiöt ottaisivat osaa sekä välittömästi että välillisesti aikaansaamiinsa kustannuksiin.

Vaihtoehtoisia tapoja järjestää kaivostoiminnan verotus ovat joko muutokset kiinteistöverojärjestelmään tai erillinen luonnonvarojen hyödyntämiseen kohdistuva vero kuten kaivosvero.

Onnistuneen verojärjestelmän tulisi kohdistaa verotuotot mahdollisimman tarkasti sinne, missä kustannuksetkin syntyvät ja varmistaa, että verotuotot olisivat yleiskatteellisia eikä se saisi olla osa ympäristövahinkorahaston varainkeruuta.

Kirjoittaja

Pekka Montell on verotuksen erityisasiantuntija Kuntaliitosta.