Mila Segervall 16.1.2018

Kristiinankaupunki – elinvoimainen Cittaslow-kaupunki

Mila Segervall

Segervallin kuva: Anna-Kajsa Blomqvist

Kristiinankaupunki on Suomen ainoa Cittaslow-kaupunki, mikä sinänsä on vahvuustekijä. Italiassa perustettu Cittaslow-organisaatio on vuosien saatossa kasvanut maailmanlaajuiseksi organisaatioksi. Cittaslown ideana on nostaa esiin pikkukaupungin hyvät puolet, korostaa sen omia vahvuuksia ja ainutlaatuisuutta. Cittaslow-kaupunki haluaa perinteitä ja historiallisia arvoja vaalien ja hyvää elämää korostaen innostaa ihmisiä jäämään kaupunkiin.

Pohjanmaan rannikolla sijaitseva kaksikielinen Kristiinankaupunki täyttää tänä vuonna 370 vuotta. Paljon on tapahtunut näinä vuosina. Kaupunki on kehittynyt merkittävästä merenkulku- ja kauppakaupungista kunnaksi, joka nykypäivänä tuottaa Suomelle perunaa, kuljetuksia ja metsäkoneita. Joka kolmas Suomessa viljeltävä ruokaperuna tulee Kristiinankaupungista ja kunnassa sijaitsee myös Pohjolan suurin logistiikkayritys. Metsäkoneita käytetään suomalaisissa metsissä ja myös maailmanlaajuisesti.

Luonto ja tapahtumat houkuttelevat Kristiinankaupunkiin

Kristiinankaupunki on kuitenkin paljon enemmän kuin perunoita, kuljetuksia ja metsäkoneita. Kristiinankaupunki on luonnonaarre, jossa puutalokaupunki kohtaa maaseudun, meri tuoksuu ja lainehtii, metsät ja pellot levittäytyvät sisämaahan päin. Täällä on suurenmoinen luonto, jossa on hyvät metsästys- ja kalastusmahdollisuudet, mahdollisuus perustaa oma kasvimaa, poimia marjoja ja sieniä ja nauttia puhtaista vesistä. Kaupunki on säästynyt suuremmilta tulipaloilta, minkä ansiosta sen ruutukaava, johon kuuluu runsaat 300 rakennusta, joista useat ovat erittäin vanhoja, on säilynyt lähes entisellään. Kristiinankaupungin seudulla on todistettavasti aina ollut hyvä asua ja elää, onhan Susiluolasta löydetty esineitä, jotka luokituksen mukaan ovat ihmisten 120 000 vuotta sitten tekemiä.

Käynnin arvoisia ovat myös kaupungissa järjestettävät lukuisat tapahtumat, aina Avoimista Porteista, jossa kävijöillä on mahdollisuus vierailla kaupunkilaisten puutarhoissa, ja Avoimista Joulukodeista, jossa kävijät saavat käydä ihailla yksityishenkilöiden joulukoteja, heinäkuun puolessa välissä järjestettäviin kesämarkkinoihin. Kristiinankaupungin kesämarkkinat on suuri tapahtuma. Kolmen päivän aikana kaupungissa käy 65 000 henkilöä. Kunnan keskustassa on runsaat 2 000 asukasta, koko kunnassa n. 6 600, joten kaupunki on ymmärrettävästi kesämarkkinoiden aikaan pullollaan väkeä! 

Kristiinankaupunki

Kuva: Kim Hammarberg

Matkailulla on Kristiinankaupungissa suuri potentiaali ja sitä voidaan kehittää entisestään. Kaupungin matkailutarjonnan kehittämiseksi teemme yhteistyötä seudun muiden kuntien ja VisitFinlandin kanssa. Liikenneyhteyksillä on ensisijainen merkitys matkailuyritysten, kuten myös muiden yritysten ja kuntien kehittämiselle kokonaisuutena. Kristiinankaupungissa ei ole lentoasemaa eikä junayhteyksiä. Olemme riippuvaisia tieverkosta ja varsinkin valtatie kahdeksasta. Yhdessä seudun muiden kuntien kanssa teimme kovasti työtä meille niin elintärkeän valtatie 8:n sisällyttämiseksi osaksi runkoverkkoa, missä myös onnistuimme. Tämä on hyvä asia koska se parantaa yritystemme kehitysmahdollisuuksia.

Tulevaisuutta luodaan investoinneilla ja elinkeinoelämän edellytyksiin panostamalla

Vähenevästä väestömäärästä huolimatta tulevaisuudenuskomme on vahva. Investoimme päiväkoteihin ja kouluihin. Meillä on sekä suomenkielinen että ruotsinkielinen koulu ensimmäiseltä vuosikurssilta aina lukioon saakka. Peruskorjaamme ja laajennamme vanhustenhuollon tiloja. Erityisesti terveydenhuollossa, jossa yhteistyö julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä on integroitu (olemme siis toteuttaneet oman sote-uudistuksen) kaupungin talous osoittaa toteutettavan strategisen työn ansiosta plussaa ja on tehnyt niin muutaman vuoden ajan.

Jotta Kristiinankaupungissa pystyttäisiin tulevaisuudessakin takaamaan hyvä hoito, kaupungissa on aloitettu ulkoistamisprosessi. Tavoitteena on päättää kevättalvella 2019, mikä yhtiö saa tarjota kristiinalaisille korkealaatuista ja lähipalveluin tuotettavaa hoitoa tulevaisuudessa. Ulkoistettava osuus on enintään 30 %. Kaikissa asukkaille suunnatuissa kyselyissä siitä, mitkä palvelut ovat kaikista tärkeimpiä, vastaus on ollut yksiselitteinen – hoito. Ottaen huomioon, että lähimpään sairaalaan on 100 km matkaa, on hyvän hoitopalvelun takaaminen Kristiinankaupungissa entistä tärkeämpää.  

Kristiinankaupunki satama

Kuva: Studio Sara

Elinkeinoelämä koostuu yleensä kovaa työtä tekevistä yhden miehen yrityksistä, mutta myös suuremmista yrityksistä. Maatalous ja metalliala ovat vahvoja. Näemme niin monen muun paikkakunnan ja seudun tavoin viitteitä siitä, että työvoima ei riitä ja tämä koskee sekä julkista että yksityistä sektoria. Pätevän henkilökunnan löytämisen haaste uhkaa johtaa kehityksen pysähtymiseen. Tämän ehkäisemiseksi olemme vuoden 2018 lopulla työstäneet suunnitelmaa uusien asukkaiden innostamiseksi muuttamaan paikkakunnalle.

Toinen elinkeinoelämän haaste on, että viidesosa yrittäjistämme on yli 60-vuotiaita. Heistä ehdoton enemmistö kuuluu palvelu- ja teollisuusyrityskategoriaan. Näiden yrittäjien tulisi ryhtyä valmistautumaan omistajanvaihdokseen ja asettamaan yrityksensä myyntikuntoon. Elinkeinoelämää ja kuntaa ajatellen on ensisijaisen tärkeää, että seuraajia löytyy. Seutukaupunkiverkoston puitteissa näemme, että muillakin kunnilla on samanlaisia haasteita ja yhdessä työskentelemme löytääksemme malleja ja ratkaisuja muun muassa näihin haasteisiin.

Työ Kristiinankaupungin kehittämiseksi ja vahvistamiseksi maakunnan eteläisenä osakeskuksena, jolla on vakaasti lisääntyvä asukasluku ja jossa korkealuokkaista ja tehokasta palvelua kehitetään yhteistyössä asukkaiden kanssa, jatkuu.
 

Mila Segervall
Kristiinankaupungin kaupunginjohtaja

Kirjoittaja
seutukaupunkien logo

Seutukaupungit ovat osa monimuotoista kaupunkipolitiikkaa. Blogisarjassa seutukaupungit kertovat ajankohtaisista aiheistaan ja tuovat näkyväksi alueidensa onnistumistarinoita sekä kehittämiskohtia.