Kunnat sanoivat sanansa sote-uudistuksesta

hanna tainio

Kuntaliitto teki kunnille kyselyn Rinteen hallituksen sote-uudistuksen keskeisimmistä linjauksista. Vaikka vastausaika oli lyhyt, vastausprosentti nousi ilahduttavan korkeaksi. Kunnista 92% vastasi kyselyyn ja toi esille näkemyksensä. Vastauksia tuli koko maasta, kaiken kokoisista kunnista, kunta-, talous- ja sote-johtajilta sekä johtavilta luottamushenkilöiltä. Täten kyselyn voidaan katsoa edustavan luotettavasti kuntakentän näkemyksiä.

Rinteen hallituksen sote-uudistuksen rakennelinjauksia pidettiin pääosin kohtalaisen onnistuneina. Tärkeimpinä pidettiin tietojärjestelmien yhteensovittamista, alueellisten erityispiirteiden huomioimista palveluiden järjestämisessä sekä palveluiden painopisteen siirtoa perustason palveluihin ja ennaltaehkäisevään hoitoon.

Maakuntien monialaisuus ja maakuntavero jakoivat kuntakenttää

Soten siirtämistä kuntaa suuremmilla itsehallintoalueilla kannatettiin - jopa Uudellamaalla puolet kunnista näki sen tärkeäksi. Sen sijaan kuntakenttää jakoi se, millaisia alueita tavoitellaan. Vain vajaa puolet kunnista oli sitä mieltä, että 18 maakuntaa on oikea ratkaisu. Ei liene yllätys, että eniten maakuntamallia kannattivat Keski-Pohjanmaan, Kainuun ja Etelä-Karjalan kunnat, ja suurin vastustus löytyi Pirkanmaalta, Varsinais-Suomesta ja Uudeltamaalta.

Vastaava karkea jako muodostui, kun kunnilta kysyttiin maakuntien mahdollisesta monialaisuudesta ja maakuntaveron käyttöönotosta. Uudenmaan erillisratkaisu sai täyden tuen tietysti Uudellamaalla, mutta Kainuussa sitä ei juurikaan kannatettu. Myöskään Pirkanmaa, Varsinais-Suomi sekä Pohjois-Pohjanmaa eivät näyttäneet sille vihreää valoa, mikä on ymmärrettävää.

Kunnilta saatiin myös laaja tuki sille, että maakunta voisi siirtää sote-palveluiden järjestämisvastuun kunnille ja että kunnat voivat toimia sote-tuottajina itse tai omistamiensa yhtiöiden kautta. Kunnan mahdollisuutta toimia tuottajana sai yllättävän paljon kannatusta myös pienissä, alle 5000 asukkaan kunnissa, joista puolet tuki tätä mahdollisuutta. Suuremmista kunnista 70-80 prosenttia oli tähän valmis.

Kolme neljästä kunnasta piti tärkeänä, että kuntien vapaaehtoista etenemistä tuetaan sote-valmistelussa ennen lainsäädännön valmistumista.

Kuntakentän eriytyminen näkyy kyselyn vastauksissa

Viime aikoina on puhuttu paljon kuntakentän eriytymisestä. Tämä on kiistaton tosiasia. Se näkyy yhä vahvemmin käytännön elämässä ja sitä tukevat myös monet mittarit koskien muun muassa kuntataloutta, väestönkasvua, muuttoliikettä ja sairastavuutta.

Kuntapulssi-kyselyn tulokset heijastavat erilaisia todellisuuksia suomalaisessa kuntakentässä. Kunnat kannattavat laajasti sitä, että alueelliset erityispiirteet huomioidaan sote-uudistuksessa.

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu sai jonkin verran tukea, mutta sitä myös vierastettiin muissa suurissa maakunnissa. Voidaankin kysyä, miten perustellaan, jos Vantaa ja Espoo saavat oman ratkaisunsa, mutta Tampere, Turku ja Oulu eivät.  Ydinkysymys tuleekin olemaan se, kuinka pitkälle voidaan tehdä erilaisia hallinnollisia ratkaisuita.

Kansalaisten oikeus riittäviin sote-palveluihin tulee taata asuinpaikasta riippumatta, mutta kynnyskysymyksiksi voivat taas nousta demokraattisen päätöksenteon toteutuminen ja palveluiden rahoitus, jos päädytään kovin erilaisiin hallintomalleihin. Perustuslakikompurointiin ei ole varaa. Kuntaliton keväällä julkaisemassa Arttu2-tutkimusohjelman loppuraportissa todettiin, että suuren uudistuksen läpivienti vaatii useamman hallituskauden, joten liian tiukkoihin aikatauluihinkaan ei kannata hirttäytyä.

Tutustu myös sote-kyselyn tuloksiin ja maakunta- ja sote-uudistusta arvioineen työryhmän loppuraporttiin.

Kirjoittaja

Hanna Tainio on Kuntaliiton varatoimitusjohtaja.

Hanna Tainio Twitterissä: @HannaTainio