2.10.2019

Kunnat toivovat erilaisia sote-rooleja

Tarja Myllärinen

Sosiaali- ja terveysministeriö on selvittänyt kuntien näkemyksiä sote-palvelujen tuottajana tulevissa rakenteissa. Kunnille osoitetussa kyselyssä esitettiin neljä erilaista vaihtoehtoa:

  1. oikeus tuottaa palveluja ilman, että maakunnalla olisi harkintavaltaa silloin, kun laissa olisi määritelty kriteerit tai tietyt palvelut, joita kunnalla olisi oikeus tuottaa.
  2. mahdollisuus tuottaa palveluja maakunnan harkinnan mukaan ja maakunnan kanssa tehtävän sopimuksen perusteella.
  3. velvollisuus tuottaa määrättyjä palveluja laissa säädettävällä korvauksella
  4. oikeus tuottaa palveluja omalla rahoituksellaan.

Kuntien halukkuutta järjestää palveluja ei kysytty.

Suurin osa vastaajista haluaa kunnille oikeuden tai mahdollisuuden toimia sote-palveluiden tuottajina riippumatta siitä, käyttäisikö tuota kunta oikeuttaan tai mahdollisuuttaan.

Yleisimmin kannatettiin kunnan mahdollisuutta toimia sote-palvelujen tuottajana laatimalla siitä sopimuksen maakunnan kanssa. Tätä mieltä oli 81 % vastaajista.

Kuntia, jotka ilmaisivat halukkuutensa tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja, pyydettiin luettelemaan erikseen ne palvelut, joita ne haluaisivat tuottaa. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen, kuntouttava työtoiminta sekä koulukuraattoripalvelut ja palvelujen kehittäminen lasten ja nuorten tukemiseksi nousivat kärkeen, eikä ihme.

Sosiaalihuoltolain mukaan kunnan on kehitettävä palveluja lasten ja nuorten tukemiseksi. Jos sote-uudistus toteutuu hallitusohjelman mukaisessa muodossa, tämänkin tehtävän osalta järjestämisvastuu siirtyy maakunnalle. Ei kuulosta hyvältä. Lasten ja nuorten arki on omassa kotikunnassa ja hyvinvointi rakentuu siellä.  Kunta järjestää nyt ja jatkossakin varhaiskasvatuksen, koulun, nuorisotyön ja liikunnan palveluja ja koordinoi järjestöyhteistyötä. Näissä palveluissa fokus pysyy muualla kuin sote-palveluissa ja hyvä niin.

Terveydenhuollon palveluista kuntia kiinnostivat eniten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä kouluterveydenhuollon, neuvolapalvelujen ja opiskeluterveyenhuollon palvelujen tuottaminen.

Kyselylomakkeen pitkistä palveluluetteloista ja osin päällekkäisistä termeistä huolimatta vastaukset muodostavat selkeän kokonaisuuden: jos tuottamista halutaan, halutaan toimia lasten, nuorten ja perheiden arkiympäristöissä, edistää kuntalaisten työllisyyttä ja kaiken ikäisen väestön hyvinvointia.

Monitahoinen integraatio

Sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää integraatiota.  Sillä tarkoitetaan sote-uudistuksen yhteydessä lähes aina pelkästään sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiota. On kuitenkin syytä huomata, että muunkin laista integraatiota on olemassa. Kuntien vastaukset kertovat juuri siitä: integraatio kunnan muihin palveluihin on vähintään yhtä tärkeää, jos sote-uudistuksen tavoitteet aiotaan saavuttaa.  Hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan painopistettähän luvataan siirtää perustason palveluihin ja ennalta ehkäisevään toimintaan.

Kuntien vastaukset vaihtelivat paljon. Se ei ihmetytä lainkaan, sillä olosuhteet vaihtelevat kaikin osin niin suuresti eri puolilla maata. Siksi on tärkeää, että uudistuksessa ei suljeta pois kuntien mahdollisuuksia toimia erilaisissa rooleissa.

Ministeriön tiedotteen tiivistelmässä on yhteen lauseeseen kiteytetty kuntakentän syvimpiä tuntoja: ”Tulee mahdollistaa erilaisten järjestämis- ja tuottamisratkaisujen toteuttaminen eri puolella Suomea. Ei ole olemassa yhtä kaikkialla toimivaa ratkaisua.”  Kuntaliiton omassa Kuntapulssi-kyselyssä viesti oli sama: alueiden erilaisuus on otettava huomioon.  Samat keinot eivät päde kaikkialla ja samoihin tavoitteisiin voidaan päästä eri keinoin. Viisautta taitaisikin nyt olla tosiasioiden tunnustaminen.

 

Kirjoittaja

Tarja Myllärinen on Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön johtaja.