Kati Ojala 25.4.2019

Kuntaliitto kehittää paikallisia ympäristönormeja kuntien kanssa

Kuntaliitossa starttasi helmikuun lopulla osin ympäristöministeriön rahoittama projekti, jossa tuotetaan malli kunnan ympäristönsuojelumääräysten tekemiselle. Ympäristönsuojelumääräykset annetaan ympäristönsuojelulain nojalla ja niitä vastaavaa sääntelyä kunnissa ovat esimerkiksi rakennusjärjestys ja jätehuoltomääräykset. Määräysten antaminen ei ole pakollista, mutta Kuntaliiton tekemän selvityksen mukaan ne ovat varsin suosittu sääntelyinstrumentti: noin 60 % kunnista oli antanut määräykset vuonna 2014.

Ympäristönsuojelumääräykset ovat ympäristönsuojelulain nojalla annettuja asetuksia täydentäviä ja käytännön tilanteita selventäviä, paikallisia määräyksiä. Niillä ikään kuin tilkitään lain ja asetusten jättämiä ”aukkoja” paikallisen ympäristön suojelussa. Kunnan paikallisten olojen ohella tärkein peruste määräysten antamiselle on ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen. Määräykset annetaan koko kuntaa tai sen osaa koskevana. Ympäristönsuojelulain 202 §:ssä listataan, mistä määräyksiä voidaan antaa sekä rajataan määräystenantovaltuuden ulkopuolelle tietyt, kuten ympäristöluvanvaraiset toiminnot.

Nykyinen ympäristönsuojelulaki astui voimaan vuonna 2014, ja sen myötä on tehty muutoksia myös lukuisiin asetuksiin. Niin kutsuttu haja-asutuksen jätevesiasetus on esimerkiksi muuttunut vuosien varrella useaan otteeseen. Kunnissa on siis paine päivittää ympäristönsuojelumääräyksiä, ellei niin ole jo tehty. Kuntien ympäristöviranhaltijoilta saadun palautteen perusteella ohje tuleekin tarpeeseen.

Ohjeen tarkoitus on sujuvoittaa määräysten antamista kunnissa. Määräysten laatiminen saatetaan kokea aikaa vievänä ja uuvuttavanakin prosessina laajoine osallistumismenettelyineen. Projektissa kartoitetaan määräysten antamisen työvaiheita ja tarkastellaan projektiluontoista lähestymistapaa määräysten laatimiseen. Tarkoituksena on myös etsiä innovatiivisia tapoja toteuttaa kuntalaisten ja sidosryhmien osallistumista määräysprosessiin. Työssä pohditaan lisäksi sääntelyn kehittämistä sekä soveltamisalan laajentamisen mahdollisuuksia.

Aineistona on Kuntaliiton (Aino Pietarinen, 2014) tekemän selvityksen lisäksi alan kirjallisuutta ja artikkeleita, kunnan viranhaltijoiden haastattelut ja keväällä järjestettävän työpajan anti. Työpajaan halutaan mukaan paitsi kuntien ympäristöviranhaltijoita, myös elinkeinoelämän ja kuntalaisten edustajia.

Nykysääntelyn kehittämistä pohditaan valikoitujen teemojen kautta. Keskustelua on synnyttänyt etenkin ympäristönsuojelulain kohta, jonka mukaan määräyksiä voidaan antaa valtakunnallisten vesien- ja merenhoitosuunnitelmien toimeenpanemiseksi. Projektissa on tarkoitus selvittää, millä tavalla suunnitelmat voisivat toimia määräysten perusteena sekä hahmotella esimerkkimääräyksiä. Valtaosa kunnissa annetuista määräyksistä koskee juuri vesiensuojelua.

Vesien- ja merenhoidon suunnittelussa on tehty laajaa vesistöjen tilakartoitusta sekä tuotettu vesistökohtaista tietoa esimerkiksi vesistöihin kohdistuvasta ravinnekuormituksesta, ja tätä tietoa voitaisiin kunnissa hyödyntää ympäristönsuojelumääräyksiä annettaessa. Määräysten antamisen yhteydessä kunnissa kartoitetaan ympäristöltään herkät alueet, joille määräyksiä kohdennetaan.  Hoitosuunnitelmien laatimisessa kartutettu tieto voisi palvella alueiden kartoituksessa ja rajaamisessa. Pohdittavaksi jää, ovatko ympäristönsuojelumääräykset oikea työkalu suunnitelmien toimeenpanemiseen.

Muita esiin nousseita mahdollisia sääntelyn kehittämiskohteita ovat esimerkiksi jätteen pienimuotoinen hyödyntäminen maarakentamisessa, hulevesien hallinta ja maatalouden muuttuvan sääntelyn tuomat haasteet etenkin vesiensuojelulle.

Työtä ohjaa monipuolinen ohjausryhmä ja sidosryhmiä kuullaan matkan varrella. Toiveena on, että ohjeesta muodostuu kuntien käytännön työtä helpottava valvonnan työkalu, jolla pystytään parantamaan ympäristön suojelun tasoa Lapista Suomenlahden rannoille asti.

Kirjoittaja työskentelee projektityöntekijänä Kuntaliiton Alueet ja yhdyskunnat -yksikössä.

Kirjoittaja

Tässä blogissa julkaistaan Kuntaliiton ulkopuolisten kunta-alan asiantuntijoiden ja vaikuttajien bloggauksia.