Marianne Pekola-Sjöblom 17.4.2019

Kuntapuolue eduskunnassa, eduskuntapuolueet kunnissa

Meillä Suomessa on meneillään yksi supervaalivuosistamme tälle samalle keväälle osuneiden eduskunta- että eurovaalien takia. Ahvenanmaalaiset äänestävät lisäksi lokakuussa omissa kunta- ja maakuntapäivävaaleissaan. Muissakin Pohjoismaissa on tänä vuonna vaaleja: Norjassa on syksyllä kunta- ja aluevaalit ja Tanskassa parlamenttivaalit.

Maamme hallitukset ovat jo toistakymmentä vuotta halunneet toteuttaa suuria rakenteellisia uudistuksia. Ne kaikki ovat koskettaneet myös kuntia ja kuntien tehtäviä. Uudistusten läpivieminen vaatii tutkitusti pidemmän ajan kuin neljän vuoden vaalikauden. Mutta onko meillä todellisuudessa edes aidosti neljän vuoden kausia?

Kun kuntavaaleja ja eduskuntavaaleja molempia järjestetään kerran neljässä vuodessa, mutta eri aikaan, tarkoittaa se käytännössä sitä, että vaaleja on parin vuoden välein. No mitä väliä, toteaa meistä moni; eduskuntavaalit on eduskuntavaalit, kuntavaalit taas kuntavaalit.

vaalit

Kuva: Vaalit.fi

On sillä väliä, väitän. Eduskuntavaaleissa kansanedustajaksi pyrkivistä ja eduskuntaan valituista merkittävä joukko toimii omassa kunnassaan kunnanvaltuutettuna. Juuri käydyt eduskuntavaalit sen taas kerran osoitti: Kuntaliiton vaalianalyysien mukaan ehdokkaista 990 eli 40 prosenttia oli kunnanvaltuutettuja, valituista kansanedustajista heitä on 171 eli ennätysmäiset 86 prosenttia! Kääntäen, uusista kansanedustajista ainoastaan 29 ei ole kunnanvaltuutettuja. Eikä siinä kaikki: valituista kansanedustajista kuntansa valtuuston tai hallituksen puheenjohtajistossa toimii lähes joka kolmas ja heistä yli puolet ykköspuheenjohtajana.

Kuntapuolue eduskunnassa on suomalainen erikoisuus

Sinällään kansanedustajaksi hakeutuminen on hyvinkin luontevaa jatkumoa kunnallisille luottamustehtäville. Suomalaisena erikoisuutena voidaan pitää kuitenkin sitä, että jo monilla eduskuntavaalikausilla kansanedustajien suuri enemmistö jatkaa samanaikaisesti myös kunnanvaltuutettuna - osa heistä myös kuntansa valtuuston tai hallituksen puheenjohtajana.

Kun eduskunta- ja kuntavaaleissa on paljon samoja ehdokkaita ja valittuja, vaikuttaa se väkisinkin monen edustajan ja myös kuntien ja eduskunnan toimintaan. Ensin kampanjoidaan eduskuntavaaleissa ja pari vuotta sen jälkeen kuntavaaleissa - ja sitten taas kuntavaaleissa. Eduskuntapuolueet ovat vahvasti edustettuina myös kunnissa, ja sitä kautta on todennäköistä, että valtakunnan politiikka ulottuu myös paikalliseen päätöksentekoon. Mutta ulottuuko kuntapolitiikka valtakunnan tasolle, näkyykö mitenkään, että eduskunnassa suurin puolue on jo monien kausien ajan ollut ”kuntapuolue”?

vaalit

Ruotsissa eduskuntavaalit ja kuntavaalit järjestetään aina samanaikaisesti, kun taas Norjassa, Tanskassa ja Islannissa Suomen tavoin erikseen.  Samanaikainen edustajuus kunnassa ja eduskunnassa ei suoranaisesti ole muissa Pohjoismaissa kiellettyä, mutta ei myöskään suositeltavaa eikä tavanomaista. Siksi suomalainen käytäntö herättää paljon ihmetystä pohjoismaisten kollegojen keskuudessa.

Vaalien erillisyyttä meillä Suomessa perustellaan paitsi esimerkiksi samanaikaisen äänestämisen aiheuttamilla teknisillä hankaluuksilla myös erilaisilla asiapainotuksilla. Tosiasiassa näissäkin eduskuntavaaleissa paljon puhutut vaaliaiheet - mm. ilmastonmuutos, vanhustenhoito, maahanmuutto, koulutusasiat ja sote-uudistus - kaikki ovat myös kuntia ja kuntapäätöksentekoa merkittävästi koskettavia aiheita.

Onko nykyjärjestelmällä mahdollista toteuttaa suuria uudistuksia?

Varsinkin suurissa kaupungeissa on paljon samoja ehdokkaita ja valittuja sekä kunta- että eduskuntavaaleissa. Esimerkiksi Helsingissä kaupunginvaltuutettuina olevista 56 ehdokkaasta eduskuntaan valittiin 16, Espoossa 32 ehdokkaasta 11 ja Tampereella 31 ehdokkaasta 10.  Samanaikaisesti äänestysaktiivisuuden erot kunta- ja eduskuntavaalien välillä ovat paikoin suuria. Äänestysaktiivisuus eduskuntavaaleissa oli kaikkiaan 13,1 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kuntavaaleissa 2017, monessa kunnassa yli 15 prosenttiyksikköä korkeampi, ja suurimmillaan jopa lähes 20 prosenttiyksikköä kuten esimerkiksi Vantaalla ja Espoossa.

Välillä mietityttää, erottavatko ja ymmärtävätkö kansalaiset kunta- ja eduskuntavaalien sekä kansanedustajan ja kunnanvaltuutetun tehtävien ja roolien eroavaisuudet. Monesti päätöksenteossa vastakkain ovat juuri kunta ja valtio, mutta käytännössä samat henkilöt päättävät asioista molemmissa instansseissa.

Jos kunta- ja eduskuntavaalit järjestettäisiin samanaikaisesti, se lisäisi oletettavasti kansalaisten ehdokastietoisuutta. Kansalaisten päätettävänä olisi aiempaa suuremmassa määrin äänestääkö samaa henkilöä kahteen samanaikaiseen päättäjän rooliin. Yhdistetyt vaalit heijastuisivat myös lähes takuuvarmasti myös korkeampana äänestysaktiivisuutena, vaikka Ruotsin huikeisiin äänestysprosentteihin tuskin yllettäisiin (ekv-2018: 87,2 % ja kv-2018: 84,1 %).

Kansalliseen päätöksentekoon ja kansanedustajille vaalien yhdistäminen merkitsisi aidommin neljän vuoden mittaista työrauhaa, mikä on uudistuksia tutkineiden tutkijoiden mukaan lyhin mahdollinen aika toteuttaa suuria uudistuksia.  Kun maassamme on rohkeutta ja valmiutta valmistella historiallisen suurta, jopa maailman suurinta uudistusta, niin miksi ei myös vaalijärjestelmän uudistamista?

Tutustu myös: Kuntapoliitikot jälleen vahvoilla uudessa eduskunnassa

Kirjoittaja
Marianne Pekola-Sjöblom

Marianne Pekola-Sjöblom on Kuntaliiton tutkimuspäällikkö.

Marianne Pekola-Sjöblom Twitterissä: @M_PekolaSjoblom

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.