Varatoimitusjohtaja Timo Reina:

Kuntatalouden kurimus uhkaa muuttua krooniseksi: lääkkeitä kuitenkin löytyy

Timo Reina

Tänään päivänvalon näkivät valtion ensi vuoden talousarvioesitys sekä esitykset koko hallituskautta koskevaksi julkisen talouden suunnitelmaksi ja siihen liittyväksi kuntatalousohjelmaksi. Kuntatalousohjelmaan sisältyy jälleen kuntatalouden kehitysarvio vuoteen 2023 saakka. Se on todella karua luettavaa.

Kuntaliitto nosti viime keväänä Säätytalolla hallitusohjelman valmistelijoiden tietoisuuteen kuntatalouden ”tasapainottamismiljardin” tarpeen. Tuolloin arviona oli, että kuntatalouden toiminnan- ja investointien rahavirta pysyy noin 1,2– 1,7 miljardia euroa negatiivisena vuosina 2020-2023.

Tänään julkistetussa kuntatalousohjelmassa kehitysarvioon on leivottu sisään oletukset palvelutarpeiden ja toimintamenojen kasvusta, tulopohjan kehityksestä sekä hallitusohjelman mukaisista tiedossa olevista toimenpiteistä. Samalla kuntatalouden lainanottotarvetta heijastava tunnusluku on kasvanut merkittävästi. Nyt se on peräti 1,9 - 2,7 miljardia euroa pakkasella ilman uusia toimenpiteitä.

Jos tämän suhteuttaa kuntatalousohjelman tarkastelun mukaisesti paineeksi nostaa kuntien tuloveroprosenttia, on korotuspaine vuoden 2023 tasolla keskimäärin 2,2 ja alle 6000 asukkaan kunnissa peräti 5,5 prosenttiyksikköä. Korotuspaine on yli kolme prosenttiyksikköä kaikkiaan 187 kunnassa.

Kuntatalouden tulojen ja menojen epätasapaino on toisin sanoen erittäin mittava ja se on muuttumassa krooniseksi. Tasapainottamismiljardimme alkaa lähennellä jo kahta miljardia!

Myös kuntien lainakanta jatkaa kasvuaan. Sen ennakoidaan kuntien ja kuntayhtymien osalta kasvavan vuoteen 2023 jopa 9,6 miljardilla eurolla eli noin 44 prosentilla. Negatiivisen vuosikatteen – eli käytännössä syömävelkaa ottavien – kuntien lukumääräksi arvioidaan tänä vuonna 123 ja vuonna 2023 jo 152 eli yli puolet Manner-Suomen kunnista. Viime vuonna – joka sekin oli kuntataloudessa heikko – näitä kuntia oli 43 ja sitä edellisenä vuonna vain neljä.

Tämä kaikki on tapahtumassa siitä huolimatta, että hallitusohjelma lupaa kompensoida kuntien lisääntyvät ja laajenevat tehtävät samoin kuin valtion päätöksistä aiheutuvat verotulomenetykset täysimääräisesti.

Kiky-sopimuksen päättymisestä, valtionosuuksien indeksikorotusten palauttamisesta ja kustannustenjaon tarkistuksista aiheutuva noin miljardi euroa ollaan palauttamassa kuntatalouteen ensi vuonna, kuten pitääkin. Sen maksua myös osin aikaistetaan jo tälle vuodelle, mikä kattaa osaltaan verotilitysten rytmihäiriön kuntien tulopohjaan jättämää aukkoa.

Kuntien omat sopeutustoimet välttämättömiä

Yllä esitetyt lukemat tuskin kuitenkaan toteutuvat kaikessa kauheudessaan, sillä kuntatalousohjelman kehitysarvio on luonteeltaan niin sanottu painelaskelma. Siihen ei ole sisällytetty oletuksia kuntien omista sopeuttamistoimista.

On selvää, että näitä tarvitaan merkittävästi ja kaikilla rintamilla. Veroja ja maksuja korotettaneen ennätyksellisesti, mikä taas on myrkkyä ostovoiman ja työllisyyden kehitykselle. Investointeja karsitaan, lykätään ja priorisoidaan, mikä puolestaan lisää korjausvelkaa. YT-neuvotteluja on käynnissä useissa kunnissa ja kuntayhtymissä, ja määrä kasvaa.

Kuntatalouden kestävyyden kannalta hallitusohjelman ja tänään julkistetun kuntatalousohjelman suurin puute on siinä, että ne eivät sisällä todennettavissa olevia keinoja alijäämien umpeen kuromiselle sen enempää kustannuksia hilliten kuin tulopohjaa vahvistaenkaan.

Kustannusten hillinnässä ensi kevään palkkaratkaisun merkitys on joka tapauksessa entistäkin suurempi. On täysin selvää, että mitään ylimääräistä jakovaraa ei ole.

Julkisen talouden tasapaino ei toteudu ilman kuntia

On huomionarvoista, että myöskään hallitusohjelman tavoite julkisen talouden tasapainosta vuonna 2023 ei voi toteutua ilman huomattavaa kuntatalouden alijäämän supistumista. Molemmat lepäävät käytännössä yhden kortin – eli työllisyysasteen nousun – varassa. Siinäkin kunnat ovat toki osa ratkaisua, jos ja kun niin halutaan ja työllisyyskokeilut saadaan pian uskottavasti ja laajasti liikkeelle. 

Tänään julkistetun kehitysarvion valossa hallituksen tulisikin viimeistään ensi kevään kehysriihen yhteydessä arvioida uudelleen, millaisia kuntatalouden menopaineita hillitseviä ja tulopohjaa vahvistavia keinoja olisi löydettävissä. Onko meillä todella varaa kaikkiin hallitusohjelmaan kirjattuihin lisävelvoitteisiin ja realistisia edellytyksiä niiden toteuttamiseen kunnissa?

Heti kannattaisi tarttua toimiin, jotka eivät vaadi suoraan rahaa, mutta auttaisivat silti kuntia kriisin keskellä. Niitäkin on. Kuntien tulopohjan ennakoitavuutta voitaisiin parantaa uudistamalla verotulojen tilitysjärjestelmää niin, että valtio kantaisi heilahtelujen riskin. Erittäin monissa kunnissa tuskaillaan epäkurantin kiinteistökannan alaskirjausten ja niiden aiheuttamien alijäämien kattamisvelvoitteiden kanssa. Myös tähän tulee aktiivisesti etsiä vastuullisia ratkaisuja.

Kirjoittaja
Timo Reina

Timo Reina on Kuntaliiton varatoimitusjohtaja.

Timo Reina Twitterissä: @TimoReina