Timo Reina 18.4.2019:

Kuntataloudessa odottaa miljardin tasapainottamisurakka

Timo Reina Linjoilla

Kuntataloudesta ei eduskuntavaalien alla juuri puhuttu. Se onkin monimutkaisine valtionosuusjärjestelmineen turuilla ja toreilla vaikeasti avautuva, abstrakti aihe.

Mutta sitäkin enemmän vaalikeskusteluissa luvattiin palveluiden parannuksia, kuten oppivelvollisuuden pidentämistä, kaksivuotista esiopetusta, tuhatta lääkäriä lisää ja panostuksia vanhustenhuoltoon. Laski miten päin tahansa, jo pelkästään näistä muodostuisi toteutuessaan kunnille yli puolen miljardin euron lisäkustannukset. Valtio on sitoutunut korvaamaan kunnille tällaisten uusien ja laajenevien tehtävien aiheuttamat kustannukset.

Vanhat rästit hoidettava

Kuntatalouden lähtötilanne on kuitenkin heikko. Tähän on keskeisesti vaikuttanut kuntien tehtäväkentän ja tulopohjan pidemmän aikavälin mylläys. Kun mukaan lasketaan tulojen ja menojen lisäksi myös investoinnit, viime vuonna kuntatalous kellotti toiseksi heikoimmat luvut sitten vuoden 1975 kansantalouden tilinpidon mukaisella nettoluotonannolla tarkasteltuna. Tämä kuvaa tilivuoden kokonaistulojen ja kokonaismenojen erotusta investoinnit mukaan lukien.  Kunnallisessa kirjanpidossa investoinnit jaksotetaan, mutta tässäkin tarkastelussa tilanne on todella heikko, peräti kaksi kolmasosaa kunnista teki alijäämäisen tuloksen.

Tilannetta ei helpota, että uusi hallitus saa perintönä lähes miljardin euron ”kuntatalousvelan” edeltäjältään. Tämä koostuu muun muassa määräaikaisten kiky-sopimukseen liittyvän valtionosuusleikkauksen ja valtionosuuksiin tehtyjen indeksijäädytysten päättymisestä. Näihin onkin jo varauduttu valtioneuvostossa 4.4.2019 päätetyssä - luonteeltaan teknisessä - julkisen talouden suunnitelmassa ja kuntatalousohjelmassa.

Mutta vaikka mahdollisten uusien ja laajenevien tehtävien rahoitus hoidettaisiin ja määräaikaiset leikkaukset lopetettaisiin kuten voimassa oleva lainsäädäntö ja tehdyt päätökset edellyttävät, eivät nämä toimet vielä kuntataloutta vahvista. Ainoastaan heikentäminen päättyy.

Kuntatalouteen tarvitaan ”tasapainottamismiljardi”

Samaisen 4.4.2019 päätetyn julkisen talouden suunnitelman mukaan kuntatalouden toiminnan- ja investointien rahavirta pysyy painelaskelman mukaan 1,2—1,7 mrd. euroa negatiivisena koko kehyskauden 2020—2023.

Myös kuntatalouden lainakanta jatkaa ripeää kasvuaan. Nythän myös kasvavat sote-menot on sisällytetty kuntatalouden kehitysarvioon. Pelkästään väestön ikärakenteen muutos kasvattaa palvelutarvetta noin 0,5 prosenttia vuosittain. Painelaskelma on tekninen, eikä se ennakoi sopeutustoimia.

Jotta kuntien vastuulla olevien hyvinvointipalvelujen ja muiden tehtävien rahoituksesta sekä kasvavista investointi- ja korjausvelkapaineista selviydytään, tätä tulojen ja menojen ammottavaa aukkoa on kurottava suunnitelmallisesti umpeen. Investointeja on kyettävä tekemään myös tulevaisuuteen, kuten digitalisaation tai tekoälyn täysimääräiseen hyödyntämiseen.

Tämä tarkoittaa, että jo hallitusneuvotteluissa valtion on osaltaan varauduttava tähän toisen miljardin vaativaan kuntatalouden tasapainottamisurakkaan. Se edellyttää tasapainottamistoimia sekä valtiolta että kunnilta - sekä menojen hillinnän että tulopohjan vahvistamisen osalta.

Keinoja on rajallinen määrä; valtionosuusrahoituksen lisäys, kustannuksia aidosti alentavat muutokset tehtäviin ja verotulopohjan vahvistaminen esimerkiksi pääomaverotuloja kunnille kanavoimalla. Luultavasti kannattaa käyttää kaikkia näitä.

Kuntien oltava tasapainottamistalkoissa vahvasti mukana

Tarvittavia kuntataloutta tasapainottavia toimenpiteitä on niiden vaikuttavuuden varmistamiseksi valmisteltava yhdessä kuntakentän kanssa. Kuntien on tehtävä myös oma osuutensa muun muassa menoja ja investointeja priorisoimalla. Kuntaverojen korotuksiltakaan ei voida välttyä.

Kuntatalouden kestävyys lähes unohtui vaalikeskusteluista. Niin ei saa käydä hallitusneuvotteluissa.

Kirjoittaja
Timo Reina

Timo Reina on Kuntaliiton varatoimitusjohtaja.

Timo Reina Twitterissä: @TimoReina