Tommi Karttaavi 28.8.2019

Kuntien digitalisaatio ei etene kannustamalla

Tommi Karttaavi

Parhaillaan on käynnissä haku kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmän ensimmäiselle rahoituskierrokselle. Valtiovarainministeriön mukaan kannustinjärjestelmän tavoitteena on edistää digitalisaatiota, joka tukee kuntien toimintatapojen uudistamista, asiakaslähtöisyyttä ja jonka avulla on mahdollista saavuttaa kustannussäästöjä. Tavoitteena on myös edistää digitalisaatioon liittyvien valtakunnallisten strategisten tavoitteiden toteuttamista kuntalähtöisesti sekä kannustaa kuntia yhteistyöhön.

Tänä vuonna järjestelmän kautta jaettava potti on 30 miljoonaa euroa ja jatkossa 40 miljoonaa euroa vuosittain. Kannustinjärjestelmä saattaa kuulostaa juuri siltä, mitä kuntien digitalisaation edistämiseen tarvitaan. Todellisuudessa sen vaikutukset voivat kuitenkin jäädä ohuiksi. Riskinä on, että suuri osa hankkeista epäonnistuu tai jää vaikutuksiltaan vähäisiksi jo senkin takia, että lyhyt hakuaika ei jätä aikaa kunnolliseen suunnitteluun.

Kiireellinen aikataulu johtuu siitä, että kannustinjärjestelmästä päättänyt Sipilän hallitus ehti erota ennen kuin kannustinjärjestelmää koskeva asetus saatiin allekirjoitettua. Haun käynnistäminen jäi seuraavalle hallitukselle ja siirtyi syksyyn. Samaan aikaan valtion budjettiin on jo varattu rahat ensi vuodelle, ennen kuin järjestelmän vaikutuksista on mitään kokemuksia.

Digitalisaation kehittäminen vaatii pitkäjänteisiä toimia

Kuluva vuosi on jo pitkällä, eikä sen aikana ehditä saada mitään näyttöä siitä, että järjestelmällä saavutetaan panostuksia vastaavia hyötyjä. Ainakin ensi vuoden osalta rahoitus pitäisi peruuttaa, kunnes nyt toteutettavan avustuskierroksen tuloksista saadaan osviittaa. Myös rahoituksen budjettimomentti pitäisi muuttaa. Kannustinjärjestelmän rahat tulevat nyt kuntien peruspalveluiden valtionosuuksista. Touhu muistuttaa hölmöläisten peiton jatkamista siinä mielessä, että kunnilta otetaan rahaa yhdestä kohdasta ja siirretään toiseen. Tässä tapauksessa kunnat vain eivät pääse itse päättämään rahan kohdistamisesta, vaan sen tekee valtiovarainministeriö.

On hyvä asia, että valtiota kiinnostaa kuntien digitalisaatio. On koko yhteiskunnan ja veronmaksajan etu, että kunnat voivat palvella paremmin asiakkaitaan ja saada tietotekniikan käytöstä tuottavuushyötyjä. Digitalisaatio ei kuitenkaan etene jakamalla rahaa sattumanvaraisesti valikoituneille hankkeille. Jos lyhytjänteisen hankekehittämisen sijaan olisi viimeiset 20 vuotta panostettu pysyvien yhteisten rakenteiden toteuttamiseen, voisi koko julkisen hallinnon digitalisaatio olla jo paljon pidemmällä kuin se nyt on. Tämä olisi jo pitänyt oppia niistä viidestä valtakunnallisesta sähköisen asioinnin ja digitalisaation ohjelmasta, jotka on 2000-luvulla toteutettu.

Kansallinen palveluarkkitehtuuriohjelma (KAPA) on viimeisin suurista kansallisista digitalisaatiohankkeista. Se on myös ainoa, jossa pystyttiin luomaan organisaatiorakenteita, jotka ottavat kopin hankeaikana kehitetyistä palveluista. Myös KAPA-ohjelmassa kehitetyt Suomi.fi -palvelut uhkaavat jäädä torsoiksi, jos niiden ylläpito ja jatkokehitys eivät saa riittävää rahoitusta valtion budjetista.

Lähtökohtana KAPAssa oli, että siinä luodaan yhteisiä keskitetysti rahoitettuja palveluita, joihin julkisen hallinnon toimijoilla on lakiin perustuva käyttövelvollisuus. Nyt tästä keskitetyn rahoituksen periaatteesta ollaan tinkimässä ja osa palveluista on muuttumassa kunnille maksullisiksi, johtuen hieman ironisesti siitä, että niiden suosion kasvaminen kasvattaa myös kustannuksia. Suomi.fi -palveluita pyörittävällä Väestörekisterikeskuksella on lisäksi haasteita kuntien tukemisessa palveluiden käyttöönotossa, johtuen osittain liian pienistä resursseista, mutta myös totuttelusta uuteen rooliin palvelukeskuksena.

Kehitys syntyy yhteistyöstä

Digitalisaatio on kunnille suuri haaste, jonka vaikeus on kääntäen verrannollinen kunnan kokoon. Kaikilla kunnilla on samat lakisääteiset tehtävät, mutta suurilla kaupungeilla on huomattavasti paremmat edellytykset hyödyntää teknologiaa niiden toteuttamisessa. Liian moni kunta on organisaationa kooltaan liian pieni pystyäkseen vastaamaan haasteeseen, jonka teknologian nopea kehitys asettaa.

Suomella on onneksi digitalisaatiossa etumatkaa moneen muuhun maahan verrattuna, mutta ei kauaa, ellemme pääse eroon osaoptimoinnin ja siiloajattelun kulttuurista julkishallinnossamme. Julkisen hallinnon digitalisaatiota tulisi kehittää kokonaisuutena, jotta yhteiskuntamme pysyisi kilpailukykyisenä. Tarvitaan kokonaisnäkemystä, koordinaatiota ja enemmän yhteisiä teknologiaratkaisuja, jos haluamme, että kaikilla kunnilla ja niiden asukkailla on yhtäläiset mahdollisuudet hyötyä digitalisaatiosta. Kehitys vaatii yhteistyötä kuntien kesken sekä kuntien ja valtion välillä. Yksipuolinen ”kannustaminen” valtion taholta yksittäisten hankkeiden rahoituksen muodossa ei edistä asiaa.

Kirjoittaja

Tommi Karttaavi on Kuntaliiton tietoyhteiskuntayksikön johtaja. 

Tommi Karttaavi Twitterissä: @tommikarttaavi