Hannele Salminen ja Hannele Louhelainen

Suomessa on tällä hetkellä 23 ammattikorkeakoulua opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla. Vuodesta 2015 lähtien ammattikorkeakoulut ovat olleet osakeyhtiöitä, jotka päättävät itse sisäiseen hallintoonsa kuuluvista asioista. Valtaosassa ammattikorkeakoulujen osakeyhtiöissä kunnat ovat omistajina tai osa-omistajina, eli kunnat ovat ylläpitäjiä paria poikkeusta lukuun ottamatta. Kahdessa ammattikorkeakoulussa yliopistot ovat 100 prosenttisina omistajina.   

Ammattikorkeakoulut ovat alueellisia toimijoita, joiden tehtävässä korostuu yhteys työelämään ja alueelliseen kehittämiseen. Kunnilla on ammattikorkeakoulujen omistajina erinomainen mahdollisuus tarttua alueensa kehittämisen haasteisiin ja kasvun edellytyksiin omistajaohjauksen kautta. Omistajuus näkyy kuntien kannalta mahdollisuutena vaikuttaa muun muassa alueensa osaamistarpeiden mukaiseen koulutustarjontaan, strategisiin koulutusta koskeviin linjauksiin, painopisteisiin ja kehittämiskohteisiin. Kunta on parhaimmillaan ammattikorkeakoululle aktiivinen kumppani, joka tukee sen kasvua seuraavalle tasolle. Kasvun perustana pitää olla yhteinen strateginen näkemys, aktiivinen kumppanuus ja yhteistyö sekä luottamus. Rakentavalla vuoropuhelulla ja yhteistyöllä turvataan sekä amkien että sen vaikutuspiirissä olevien kuntien elinvoimaisuus, osaavan työvoiman saanti ja voidaan suunnitella tulevaisuutta pitkällä tähtäimellä.   

Usein ammattikorkeakoulu on alueen ainoa korkeakoulu. Etenkin nyt kun alueiden elinvoimaa haastetaan monin tavoin, kuntien ei kannata  luopua omistajuudestaan. Kyse on kuntien ja alueen elinvoiman kehittämisestä. Ammattikorkeakoulujen hallituspaikat ovat alueen kehittämisen kannalta niin merkittäviä päätöksenteon paikkoja, että niissä pitäisi olla mukana kuntien ykköstoimijat yhdessä työ- ja elinkeinoelämän ja henkilöstön edustajien kanssa.  

 Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välistä tutkimus- ja opetusyhteistyötä, tilojen käyttöä, hallinnointia ja muita synergiaetuja on mahdollista saada normaaleja yhteistyökäytänteitä kehittämällä ja asioista sopimalla. Kuntien omistus ja vaikuttaminen ammattikorkeakouluasioissa  on tärkeää. Myös toisen asteen koulutus (lukiot ja ammatillinen koulutus) on otettava nykyistä vahvemmin yhteistyökumppaneiksi. Kuntaomistajuudessa koko ammatillinen koulutus (AMK ja toinen aste) on nivoutunut vahvasti yhteen. Sitä osaamista, minkä koko ammatillinen koulutus tuo alueelle, ei pidä menettää. Suomen kaltaisessa maassa tarvitaan sekä alueilla että kansallisesti ammatillisesti orientoitunutta kehittämistä.  

 Yhteistyön sujuvuudesta ilman omistajuuden muutoksia on hyviä malleja. Kuopiossa Savilahden alueella toimivat jatkossa ammattikorkeakoulut, yliopistot, ammatillinen toinen aste ja tutkimuslaitokset sekä yritykset yhdessä toistensa osaamispotentiaalia jakaen ja alueen elinvoimaa vahvistaen. Satakunnassa SAMKin simulaatiokeskuksessa hoitoalan ja lääketieteen opiskelijat, opettajat ja terveydenhoidon eri alojen asiantuntijat harjoittelevat keskinäistä vuorovaikutusta ja potilaiden kohtaamista hoitotilanteissa.  Pääkaupunkiseutu kaupunkeineen ja korkeakouluineen muodostaa ainutlaatuisen osaamiskeskittymän, missä ammattikorkeakoulut tekevät monipuolista, yhteiskunnan eri aloille ja lohkoille sijoittuvaa kehittämis- ja yhteistyötä kuntien kanssa. Tällaisia yhteistyön malleja, joissa oppimista ja kriittistä osaamista jaetaan innovaatiopartnereiden kesken, on tuettava valtakunnallisen tason päätöksillä. Pienen maan ei pidä hukata yhteistyövoimavarojaan kansallisella tasolla organisaatiopolkkaan, joka vie aina toiminnalta resursseja useamman vuoden ajan.  

Hannele Louhelainen, erityisasiantuntija, OAJ  

Hannele Salminen, kehittämispäällikkö, Suomen Kuntaliitto  

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.