Ulla Karvo 2.5.2019

Lainsäätäjien valinta – kuka laatii tulevaisuutesi?

Suomessa valittiin omat lainsäätäjät eduskuntaan huhtikuussa, ja koko Eurooppa valitsee lainsäätäjät Euroopan parlamenttiin toukokuussa. Eduskuntavaaleista vielä jaksetaan kiinnostua, mutta EU -vaalit koetaan helposti liian kaukaisiksi. Jatkuvasti Suomessa purnataan alhaisista äänestysprosenteista, mutta silti näidenkään tämän kevään vaalien yhdistäminen ei ollut mahdollista. Vaalien samanaikaisuus olisi varmasti lisännyt mielenkiintoa myös EU vaaleja kohtaan. Oikeasti kaikki vaalit demokratioissa ovat tärkeitä ja sen vuoksi niiden merkitystä tulisi korostaa sekä niihin osallistumista helpottaa.

Säädöksiä säädetään monella eri tasolla ja ihmisten on vaikea mieltää välillä, mistä kaikki lait juontavat juurensa. Tosiasia on, että monet Suomenkin säädöksistä juontuvat EU:ssa tehtävistä päätöksistä. Ne ovat jäsenmaiden yhdessä hakemia kompromisseja mitä moninaisimpiin asioihin. Kun säädöksiä tehdään kahdessa kerroksessa, niin niitä tehtaillaan suuri määrä.

Lakeja on liikaa! Kotimaassa puhutaan laeista ja asetuksista. Niiden lisäksi löytyy kaiken tasoisia byrokraattisia ohjeistuksia. EU:ssa on taas asetukset, direktiivit, päätökset, suositukset ja lausunnot niiden sitovuustasosta riippuen. Kun kaikin keinoin halutaan ohjata ja rajoittaa ihmisten käyttäytymistä, seuraa siitä helposti säädösten inflaatio. Joitakin säädöksiä ei enää noteerata, eikä niitä haluta noudattaa. Monissa maissa on myös erilaisia tulkintoja lakien sisällöstä ja eri maissa on jo väkiluvunkin vuoksi hankalampi valvoa niiden noudattamista.

Suomessa koetaan, että olemme EU:n mallioppilaita ja noudatamme sekä tulkitsemme EU säädöksiä jopa itselle vahingollisesti. Näin välillä tuntuu olevan, mutta suurin huoli valtavasta säädöstulvasta on se, että ihmiset eivät enää voi tai uskalla käyttää maalaisjärkeään. Kaikista asioista löytyy jokin säädös, jonka mukaan on toimittava ja siis mieluummin mennään tiukimman tulkinnan mukaan, jotta vastuu virheistä vältettäisiin.

Ei ole samantekevää, kuka säädöksiä on laatimassa. Useasti kuulee sanottavan, ettei yksi vaaleilla valittu edustaja voi paljoakaan vaikuttaa asioihin. Kuitenkin jokainen edustaja lisää oman ryhmänsä kokoa ja sillä sitten onkin jo merkitystä. Mitä suurempi eduskunta- tai parlamenttiryhmä, sitä suurempi on ryhmän vaikutusvalta. Yksittäinen kansanedustaja on sidotumpi ryhmäkuriin kuin Euroopan parlamentin jäsen, mutta joka tapauksessa ryhmän koolla on ratkaiseva merkitys.

Tänä päivänä ihmisten äänestyskäyttäytymiseen vaikuttavat monet asiat ja monet tahot. Manipulaatiota tapahtuu jatkuvasti ja kriittisenkin ihmisen on usein vaikea erottaa totuutta, vääristeltyä totuutta ja valetta toisistaan. Toisinaan disinformaation määrä hukuttaa oikean informaation ja vinouttaa näkemyksiä. Väärän informaation tehtailu vaalien alla voi kohdistua esimerkiksi uhattuihin arvoihin, kansallisaatteeseen, maahanmuuttoon ja demokratiaan. Niillä voidaan ohjata ajattelua ja äänestyskäyttäytymistä haluttuun tai yhteiskuntaa yleisesti sekoittavaan suuntaan.

Eurovaalien alla on varauduttu vaalihäirintään, mutta resurssit eivät riitä kaiken vääristävän informaation tunnistamiseen. Löytyy tahoja, jotka näkevät EU:n sekasorron lisäämisen itselleen edulliseksi. Näitä tahoja voivat esimerkiksi olla EU:n ulkopuoliset valtiot tai sitten erilaiset EU -vastaiset poliittiset ryhmittymät.

Tärkeää olisi pystyä valistamaan ihmisiä medialukutaidosta ja kriittisyydestä eri informaatiolähteitä kohdatessa. Tämä on vaikeaa, kun tiedetään, että manipuloivat voimat keskittyvät niihin samoihin välineisiin, joita käytämme jokapäiväisessä kommunikoinnissa. Vaalien tulokseen vaikuttaminen vääristetyllä informaatiolla johtaa vääristyneeseen vaalitulokseen ja siten politiikan suuntaan, mitä ei ole pohjimmiltaan tavoiteltu.

EU:n vahvuus ja EU:n tulevaisuus riippuvat unionin yhtenäisyydestä. Kaikesta ympärillämme tapahtuvasta, maailmankuvaamme sekoittavasta tietohäirinnästä huolimatta, on muistettava, että EU:n yhtenäisyys takaa kaikille jäsenmaille vahvemman aseman maailmanlaajuisesti.

Kirjoittaja
Ulla Karvo

Ulla Karvo is the Director of the Association's Brussels Office.