Päivi Kurikka #kuntamatkalla 3.6.2019:

Luottaako päättäjä kuntalaiseen?

Puhumme usein, että kuntalaiset eivät luota poliittisiin päättäjiin. Politiikka koetaan salamyhkäiseksi ja pienten piirien jutuksi. Mutta mitä jos kääntäisimme jutun toisinpäin kysymällä luottavatko päättäjämme kuntalaisiin?

Tällaiseen mielenkiintoiseen ajatukseen törmäsin Avoimen hallinnon toimintaohjelman järjestämässä erinomaisessa seminaarissa toukokuun puolivälissä. Koko päivä tiukkaa analyysiä luottamuksen merkityksestä yhteiskunnan käyttövoimana.

Demokratian vanha ja uusi paradigma edelleen vastakkain

Otsikon kysymykseen vastaaminen on tietysti haasteellista. Kysymys palautuu keskusteluun demokratian vanhasta ja uudesta paradigmasta (esim. Pihlaja ja Harju, Kuntalehti 13/2013). Sen mukaan kyse on loppujen lopuksi vallasta. Voidaanko valtaa luovuttaa kuntalaisille, kun aina ennenkin asiat on hoidettu edustuksellisen demokratian kautta.

Demokratian uusi paradigma sen sijaan korostaa kuntalaisten omaa konkreettista toimintaa, tekemistä ja vastuunottoa hyvinvoinnin ja oman elinympäristön kehittämiseksi. Ovatko nämä kaksi lähestymistapaa yhteen sovitettavissa aidosti?

Instituutiot toimimaan ihmisten kanssa

Toisaalta on kysymys systeemisestä muutoksesta, jota Liisa Hyssälä ja Jouni Backman hahmottelevat Sitran Kansanvallan peruskorjaus -raportissaan (https://www.sitra.fi/julkaisut/kansanvallan-peruskorjaus/). Sen mukaan vanhan mallin mukainen ajattelu siitä, että instituutiot toimivat ihmisten hyväksi on tullut jo tiensä päähän. Sen sijaan nykytilannetta kuvaa jännite sen välillä, että valta on siirtynyt ihmisille, jotka kyseenalaistavat instituutiot. Nyt kehityskulkua kuvaa uusi malli, jossa instituutiot toimivat ilman siiloja yhdessä ihmisten kanssa.

Valtuutettu on myös kumppani

Sini Sallinen kysyy aiheellisesti 24.4.2019 Kuntademokratiaverkosto-blogissaan (www.kuntaliitto.fi/kuntademokratiaverkosto), että voisiko valtuutettu olla asukkaan kaveri. Blogissa peräänkuulutetaan valtuutetulle uudenlaista roolia suhteessa asukkaisiin. Päätöksentekijä kun näyttäytyy nykyisellään liian usein omassa kuplassaan toimivalta ja etäiseltä päätöksentekokokouksissa istujalta. Näiltä osin edustuksellinen demokratiamme muistuttaa yhä edellä kuvattua vanhaa ja nykyistä jännitteistä mallia.

Valtuutettu voi olla paitsi asukkaan kaveri myös (kehittäjä)kumppani. Kumppanuus ei ole satunnaista, löyhää ja epämuodollista yhteistoimintaa ja -työtä, jossa omat tavoitteet voivat mennä yhteisten edelle. Kumppanuus on tavoitteellista toimintaa, jossa erilaiset resurssit ja osaaminen täydentävät toisiaan. Kumppanuus myös synnyttää lisäarvoa osapuolille. Esimerkiksi oppimista. Se on kaiken kaikkiaan luottamukseen ja vastavuoroisuuteen perustuvaa vuorovaikutusta.

Pieksämäellä käydään dialogia ennen päätöksentekoa

Esimerkiksi Pieksämäellä kolmessa kylien kumppanuuspöydässä puheenjohtajana toimii kaupunginhallituksen puheenjohtaja, vakituisena asiantuntijana istuu kaupungin hyvinvointikoordinaattori ja sihteerinä kyläasiamies. Pöydän isännyys on kaupungilla. Vakituisten edustajien lisäksi pöytä on kaikille avoin. Kumppanuuspöytä on kirjattu kaupungin hallintosääntöön vuonna 2016 yhtenä osallistumismuotona. Kylien kumppanuuspöytien lisäksi kaupungissa toimii palvelujen saavutettavuuden kumppanuuspöytä.

Kumppanuuspöytä on osa valmistelua

Pieksämäen kumppanuuspöytien ydin on aito vuorovaikutuksellinen keskustelu asukkaiden kanssa ennen päätöksentekoa. Kumppanuuspöydän kokouksen jälkeen asiat viedään viranhaltijoille ja eri toimijoille tiedoksi. Koska pöydissä on myös korkean tason poliittinen edustus, varmistuu tiedonvälitys myös päättäjille aina valtuutetuille asti.

Vaikka kumppanuuspöytä ei suoranaisesti ole suoraa kaverivaltuutettu -toimintaa, mahdollistaa se osaltaan asukkaiden arkikokemuksen, aktiivisuuden ja osaamisen sekä kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan koko kirjon potentiaalin hyödyntämisen yhteisiä asioita suunniteltaessa ja niistä päätettäessä. Kun asukkaat haluavat antaa oman osaamisensa ja panoksensa yhteisten asioiden hoitoon, on tarjottava tähän mahdollisuus. Edustuksellinen demokratia tarvitsee uutta paradigmaa.

kuva Marjaana Valve, Kumppanuuspöydän rakennusopas, Kuntaliitto 2018,
Kumppanuuspöydän väki on pöydässä tasavertainen. Tittelit jätetään narikkaan.
Kuva Marjaana Valve, Kumppanuuspöydän rakennusopas, Kuntaliitto 2018, http://shop.kuntaliitto.fi/product_details.php?p=3544 

#Kuntamatkalla verkkosivut osoitteessa www.kuntaliitto.fi/kuntamatkalla

Kirjoittaja:

Päivi Kurikka
Erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto
Paivi.Kurikka@kuntaliitto.fi

Kirjoittaja
Kuntademokratiaverkosto

Tämä on Kuntaliiton koordinoiman Kuntademokratiaverkoston blogi, johon kirjoittavat verkoston jäsenet. Kirjoittajat kirjoittavat omissa nimissään.

Verkostossa on tällä hetkellä noin 600 kuntien, valtionhallinnon ja kansalaisyhteiskunnan toimijaa.

Kuntamatkalla

Kirjoitussarjassa tuodaan esille sitä kaikkea muutoksen ja tulevaisuuden tietoa, mitä viime aikoina on löydetty Kuntaliiton laajoissa verkostoissa ja asiantuntijoiden työssä.

Kirjoitukset ovat osa Matkaopas kuntien muutokseen -verkkosivuja sekä julkaisua. Matkaopas on Kuntaliiton uudenlainen kokoelma tietoa, tukea ja työkaluja kuntien tulevaisuustyöhön. 

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.