Johanna Viita ja Terttu Pakarinen 29.5.2019

Maakunta- ja sote-uudistuksessa karttunut osaaminen valmiina käyttöönotettavaksi

Kaatuneen maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu aloitettiin kesäkuussa 2016 maakuntien liitoissa pääosin oman työn ohella. Maaliskuussa 2019 työtä teki yhteensä yli 800 henkilöä, joista noin 300 oli päätoimisia. Suuri osa heistä on palaamassa takaisin vakinaisiin työpaikkoihinsa kuntiin, kuntayhtymiin ja valtiolle, mutta osalla on muitakin vaihtoehtoja tarjolla.  Kilpailu osaavasta henkilöstöstä kiristyy.

Uudistuksen alussa osa valmistelijoista otti riskin ja sanoutui irti silloisesta työpaikastaan päästäkseen luomaan uutta.  Uudistuksen päätyttyä jokunen valmistelija on lähtenyt etsimään uusille kyvyilleen ja innolleen paremmin sopivaa työtä. Osa on jo saanutkin uuden työpaikan. Suurin osa valmistelijoista on kuitenkin palaamassa entiseen tehtäväänsä.

Mitä siis 800 osaavaa ”paluumuuttajaa” tarkoittaa kunnille, maakuntien liitoille, sairaanhoitopiireille ja valtiolle? Uudistusta edeltävään aikaan tuskin on paluuta enää missään käynnistyneistä strategiatöistä ja hallitusohjelmatavoitteista päätellen - ei sotessa eikä alueiden kehittämisessä. Tulevaisuusvaihtoehtojen pohdinnassa ja strategiatöiden jatkuessa niissä on nyt tuhannen taalan paikka katsoa koko organisaation osaamista ja toimintakulttuuria uusin silmin. Tällöin kaikkien osaajien kyvykkyydet tulevat tunnistetuiksi - myös valmisteluorganisaatioista palaavien.

Asiakaslähtöisyys tulevaisuusvaihtoehdoista riippumatonta

Monet kuntaorganisaatiot ovat jo edelläkävijöitä ketterien toimintatapojen ja itseohjautuvuuden kehittämisessä. Henkilöstöjohtamisessa ketteryys tarkoittaa ajattelutapaa, jossa keskiössä on arvonluonti asiakkaille. Ihmisystävällisten, kukoistavien työpaikkojen kehittäminen lähtee siitä, millaista työtä ja palvelua asiakkaat arvostavat. Yhteiskehittämisen menetelmiä käytetään itseorganisoitumisessa, kokeiluissa ja innovoinnissa asiakkaiden kanssa. Päätöksenteko pohjautuu tietoon siten, että ihmisiä koskevan tiedon, analytiikan ja oivallusten avulla luodaan arvoa asiakkaille.

Organisaation asiakaslähtöinen kehittäminen on rakenteista riippumatonta. Sitä tehtiin uudistuksen valmistelun rinnalla kunnissa, kuntayhtymissä ja valtiolla. Uudistuksessa opittua on valmistelijoiden paluun myötä mahdollista hyödyntää. Myös valmistelijat voisivat omalta osaltaan tukea kotiorganisaatioissa tai uudessa organisaatiossa jo aloitettua muutosta. Kehittyvään organisaation on uudistusten melskeistä helpompi siirtyä.

Osaava organisaatio hyödyntää tietoa ja kyvykkyyttä

Uudistuksessa on syntynyt osaamista, jota voidaan hyödyntää muissakin muutostilanteissa. Tällaisia taitoja ovat muun muassa työprosessien johtaminen teknologian avulla, sosiaalisen teknologian edellyttämät viestintätaidot, verkostojen johtaminen ja niiden osaamisen hyödyntäminen sekä kiireen hallinta ja työn organisointi.

 Organisaation ja tiimien kyvyykkyys ilmenee siinä, miten organisaatiossa osataan yhdistää asiakkaiden, sidosryhmien ja työntekijöiden tietoja ja taitoja.  Menestyvässä toimintakulttuurissa jaetaan osaamista, luodaan tietoa ja tunnistetaan muutossignaaleja. Kyvykäs tiimi on puolestaan avoin ja hakee uusia ideoita ja resursseja muualta kuten verkostoista ja kumppaneilta - sekä entisiltä muutoksen valmistelijoilta.

Tiimit ovat henkilöstötyön perusta yksittäisten ihmisten sijaan ketterissä organisaatioissa. Tiimit asettavat tavoitteensa, johtavat ja muuttavat tavoitteitaan sopeutuakseen nopeasti ympäristöstä tulevaan informaatioon. Mitä kompleksisemmaksi maailma muuttuu, sitä enemmän tarvitaan ketteryyttä, joustavuutta ja osallistumista.

Kohti uusia uudistuksia osaavalla henkilöstöllä

Ihmisten kyvykkyyksien ymmärtäminen on avain menestykseen. Osaajia ja uudistajia pitää kiinni organisaatioissa oppimismahdollisuudet ja kiinnostavat, haastavat tehtävät. Lisäksi kyvykkyyttä houkuttava asia on innostava työympäristö ja luovuuteen kannustava organisaatiokulttuuri. Kolmanneksi tulee yleensä tehtävää ja osaamista vastaava palkitseminen. Organisaatiokulttuurin tulisi olla sellainen, että kyvykkyys pääsee esiin. Vaikka maakunta- ja soteuudistus kaatui, siinä karttunut osaaminen ja verkostot ovat yksi suurimmista valmistelun saavutuksista ja mikä parasta: heti hyödynnettävissä.

Johanna Viita on maakunta-asioiden kehityspäällikkö Suomen Kuntaliitossa ja Terttu Pakarinen kehittämispäällikkö KT Kuntatyönantajissa vastuualueenaan henkilöstöjohtamisen kehittäminen.

Kirjoittaja

Tässä blogissa julkaistaan Kuntaliiton ulkopuolisten kunta-alan asiantuntijoiden ja vaikuttajien bloggauksia.

Johanna Viita

Johanna Viita on Kuntaliiton maakunta-asioiden kehityspäällikkö.

Johanna Viita Twitterissä: @viita_johanna

800 ihmistä oli poissa vakitöistään ja silti pärjättiin. Tuskin heistä monikaan oli hoitaja.
Eli herää kysymys onko jossain päin kunnissa ja hallinnossa paljonkin ns. "löysää"....

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.