Ari Ranta-aho 16.9.2019

MAL – Maagiset kolme kirjainta

Maankäyttö, asuminen ja liikenne ovat ne painavat sanat, joista MAL- termi muodostuu. Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukset (MAL) ovat valtion ja suurempien kaupunkiseutujen välisiä sopimuksia. Sopimuksilla tuetaan ja sovitetaan yhteen kaupunkiseutujen kuntien ja valtion välistä yhteistyötä kaikessa yhdyskuntarakenteen ohjauksessa sekä asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa. 

Valtion puolesta sopijaosapuolia ovat ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, Liikennevirasto sekä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY. Tällä hetkellä MAL-sopimusten piirissä ovat Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseudut. MAL-sopimukset allekirjoitettiin kesäkuussa 2016 ja sopimukset kattavat vuodet 2016–2019.

MAL -sopimusten tarkoituksena on parantaa mukana olevien kaupunkiseutujen toimivuutta, kilpailukykyä ja kuntien tasapuolista kehittämistä. Sopimuksissa määritetään seutujen tavoitteet lähivuosien maankäytön kehittämiselle, asuntotuotannolle ja liikenneverkkojen kehittämishankkeille. Valtio monien infrarakentamisen hankkeiden pää- tai osarahoittajana on luonnollisesti ohjaamassa, millaisiin hankkeisiin määrärahoja kohdistetaan ja tukevatko ne MAL-sopimusten tavoitteita.

Jyväskylän seutu valmis sopimukseen

Jyväskylän seudulla olemme tehneet kovasti töitä, että seutumme saadaan MAL-sopimuksen piiriin seuraavalle ohjelmakaudelle, joka alkaa 2020. Perinteisesti MAL -kausi on eduskuntakauden mittainen eli vaalivuoden jälkeiset neljä seuraavaa vuotta. Nykyisessä hallitusohjelmassa pyritään joidenkin seutujen osalta jopa 12 vuoden pituisiin jaksoihin.

Miksi Jyväskylän seutu haluaa MAL-sopimuksen piiriin? Syy on hyvin yksinkertainen: maaseutu autioituu ja kuihtuu, kun vastaavasti kaupungistuminen lisääntyy vähintäänkin samassa tahdissa. Kasvu ja kehitys ja sen myötä elinkeinotoiminnot keskittyvät entisestään keskuskaupunkeihin. Kasvavien seutujen elinvoimaisuus vahvistuu, halusimmepa sitä tai emme. Markkinatalouden mekanismi toimii tässäkin.

Jyväskylän kaupunkiseutu maakuntamme ainoana seutuna kasvaa ja vahvistaa Keski-Suomen merkitystä isojen kaupunkikeskusten välisessä kilpailussa. Jyväskylän ydinkunnissa (Jyväskylä, Laukaa ja Muurame) on jo pelkästään lähes 200 000 asukasta, joten katsomme senkin puolesta ehdottomasti kuuluvamme MAL-sopimusten piiriin.

Yhteistyöllä eteenpäin

Jyväskylän seudun toive päästä MAL- sopimusten piiriin on kuultu ja se on myös todennäköistä. Rinteen hallitusohjelmassa on vahva tuki MAL-sopimuksille. Erityisesti toimet, joilla voidaan ehkäistä ilmastonmuutosta, ovat hallitusohjelman kärkihankkeita. MAL-sopimusten laajentamisella ilmastotyötä voidaan edistää parhaalla mahdollisella tavalla.

Hallitusohjelmassa uusiksi MAL- sopimusten kaupunkiseuduiksi on mainittu Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kaupunkiseudut. Edellytyksenä on, että seudut sitoutuvat tekemään toimivaa ja hyvää yhteistyötä keskenään. Jyväskylän seudulla yhteistyössä ollaan jo pitkällä. Olemme valmiita maagiseen MAL-sopimukseen.

 

Ari Ranta-aho, kunnanjohtaja, Muurame

 

Kirjoittaja
Tehdään yhdessä

Blogissa kehyskuntien päättäjät kirjoittavat ajankohtaisista teemoista.

Kehyskuntaverkosto on 28 kunnan muodostama yhteistyöareena, joka pyrkii kirkastamaan kehyskuntien roolia ja merkitystä. Verkoston puheenjohtajana toimii Hollolan kunnanhallituksen pj. Kristiina Hämäläinen ja verkoston työvaliokunnan puheenjohtajana kaupunginjohtaja Oskari Auvinen Kangasalta.

Kehyskuntaverkostossa mukana olevat kunnat:
Joensuun kehyskunnat:
Kontiolahti ja Liperi
Jyväskylän kehyskunnat: Laukaa, Muurame
Kuopion kehyskunnat: Leppävirta, Siilinjärvi
Lahden kehyskunnat: Asikkala, Heinola, Hollola, Orimattila
Oulun kehyskunnat: Ii, Kempele, Liminka, Muhos, Tyrnävä
Tampereen kehyskunnat: Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi
Turun kehyskunnat: Aura, Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio, Rusko