Raino Vastamäki 23.4.2019

Meidän kunnassa ei ole yhtään sokeaa

Miksi kuntien verkkopalveluissa tarvitaan saavutettavuutta? Eräs asiakkaani oli positiivisesti yllättynyt, kun hän ymmärsi, että saavutettavuus ei koskekaan pelkästään sokeita, vaan myös esimerkiksi ikääntyneitä ihmisiä.

Yksi saavutettavuusasiantuntija puolestaan kertoi anekdootin, jossa eräs kuntapäättäjä oli todennut, että heidän kunnassaan ei ole yhtään sokeaa. Tähän asiantuntija vastasi, että “joo ei, eikä tule”.

Yhä monet mieltävät, että koko saavutettavuusdirektiivi on silkkaa byrokratiaa, turhaa EU-regulaatiota, joka lähes tyhjän takia aiheuttaa säätämistä ja kustannuksia.

Saavutettavuus nimenomaan koskee sokeiden lisäksi kuulovammaisia, värisokeita sekä ihmisiä, joilla on lukivaikeuksia tai ikänäköä ja kaikkia seniorikansalaisia. Se koskee erittäin laajaa joukkoa monenlaisia ihmisiä, joilla on jonkinlaisia rajoitteita digitaalisten palveluiden käytössä. Saavutettavuus koskee arviolta jopa kolmasosaa kansalaisista. Senioreita on jo yli miljoona, ja heidän määränsä lisääntyy koko ajan. Myös me kaikki loput päädymme näistä ryhmistä vähintäänkin senioreiden joukkoon – jos luoja suo. Tämä kannattaa muistaa, kun digitaalisia palveluita nyt itse suunnittelee.

Tutkimusjohtaja Raino Vastamäki testaa kännykällä palvelun saavutettavuutta. Kännykässä on kiinni kamera, jolla voi kuvata palvelun käyttöä. Vieressä saavutettavuusasiantuntija Timo Övermark.

Tutkimusjohtaja Raino Vastamäki testaa kännykällä palvelun saavutettavuutta. Kännykässä on kiinni kamera, jolla voi kuvata palvelun käyttöä. Vieressä saavutettavuusasiantuntija Timo Övermark. Lisää tietoa suunnittelun tueksi löytyy Eficoden saavutettavuusoppaasta.

Keskustelu saavutettavuudesta on, hyvässä ja pahassa, välillä keskittynyt liikaakin näkövammaisten näkökulmaan. Tämä johtuu ehkä siitä, että näkövammaisjärjestöt ovat jo pitkään pitäneet kissan häntää pystyssä. Syynä on kenties myös se, että osa saavutettavuusvaatimuksista liittyy vammaisten apuvälineisiin, kuten ruudunlukijoihin.

Ei ihmetellä tässä ruudunlukijoita tätä enempää. Mietitään hetki näkövammaisia. Suomessa on näkövammaisia eri arvioiden mukaan 60 000 – 70 000 ihmistä. Heistä sokeita on 15 000 – 20 000, eli verrattain vähän. Sokeita on siis hieman enemmän kuin Hartwall Arenalle mahtuu ihmisiä. Joka tapauksessa heillä on samat ihmisoikeudet kuin muillakin. Haluaisin nähdä sen, joka nousee sille areenalle ja sanoo kaikille sokeille kuulijoille, että te ette ole meille tärkeitä. Voimme myös pohtia, mitkä kaikki muut suhteellisen pienet ryhmät me voisimme jättää pois digitaalisesta yhteiskunnastamme. Kuinka paljon me saisimmekaan säästöjä aikaan jättämällä pois pelistä myös kuulovammaiset, senioreista puhumattakaan? Melkein miljoonalla suomalaisella on jonkinasteinen kuulon alenema. Monille heistä on tärkeää, ellei välttämätöntä, että videot on tekstitetty.

Kun palvelut paranevat, syntyy myös kustannussäästöjä, kun itsepalveluaste nousee. Tässä vaiheessa blogia alkaakin olla selvää, että saavutettavuus on tärkeää ja hyödyllistä eikä pelkkä arvovalinta (jota se on tietysti sitäkin). Vaikka saavutettavuus on ollut aina tärkeää ja arvokasta, on suurin osa julkishallinnon palveluista silti ollut tähän saakka saavutettavuudeltaan kehnoja. Nyt tänä keväänä voimaan tullut saavutettavuuslaki on enemmän kuin tervetullut, koska ilman lakia asia olisi tuskin eteenpäin liikahtanut. Laki velvoittaa nyt kaikkia viranomaisia huolehtimaan, että kaikkien julkishallinnon palveluiden tulee olla saavutettavia, on omassa kunnassa sokeita eli ei.

Kirjoittaja

Raino Vastamäki

Psykologi ja tutkimusjohtaja, Eficode

Vetää digitaalisten palveluiden käyttökokemukseen erikoistunutta tutkimustiimiä. Tekee käytettävyys- ja saavutettavuustutkimuksia sekä vastaa kehityshankkeissa digipalveluiden käytettävyydestä ja saavutettavuudesta.

 

Kirjoittaja

Blogisarjassa kirjoittajat eri organisaatioista kertovat oman näkemyksensä saavutettavuuden merkityksestä. Sarjan avulla Kuntaliitto haluaa kannustaa kuntasektoria kehittämään palveluistaan saavutettavia.

Saavutettavuudella ja esteettömyydellä tarkoitetaan palveluiden yhdenvertaisuutta. Terminä saavutettavuus on vakiintunut viittaamaan erityisesti verkkopalveluiden helppokäyttöisyyteen, jonka toteutuessa palvelun sisältämä viesti tavoittaa kaikki vastaanottajat yhdenvertaisesti. 

Saavutettavuutta ohjaa ensisijaisesti 1.4.2019 voimaan astunut laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta. Lisäksi mm. yhdenvertaisuuslaki edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Lue lisää aiheesta Kuntaliiton saavutettavuusoppaasta.