Mari Ahonen-Walker ja Mari Sjöström 18.9.2019

Mistä Suomen Islannin mallissa voisi olla kyse?

Lasten ja nuorten mielekäs vapaa-aika koostuu kaverisuhteista, tekemisestä, turvallisista aikuisista sekä sopivasta suhteesta tavoitteellisuutta ja vapaata oleilua. Julkisessa keskustelussa ja ohjelmapolitiikassa se typistyy usein kuitenkin aikuisjohtoiseksi ryhmämuotoiseksi harrastamiseksi. Suomalaista Islannin mallia luotaessa lasten ja nuorten vapaa-aikaa tulee tarkastella laajana hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistämisen kokonaisuutena. Kunnilla on oma, aivan erityinen roolinsa arjen ja mielekkään vapaa-ajan rakentajana.

Viimeisen 15 vuoden aikana lasten ja nuorten harrastamiselle on asetettu tavoitteita yli 20 erilaisessa valtakunnallisessa ohjelmassa tai linjauksessa. Uusimmassa, Rinteen hallitusohjelman kirjauksessa harrastustoiminta liitetään koulupäivän yhteyteen. Hallitus haluaa luoda Suomeen Islannin kaltaisen mallin ja edistää samalla maksutonta harrastamista. Se pyrkii vahvistamaan koulun merkitystä yhteisön keskuksena ja hyvinvoinnin edistäjänä.

Hallitusohjelmassa harrastaminen näyttäytyy kouluikäisille suunnattuna aikuisvetoisena ryhmätoimintana. Toiminnassa tulisi kuitenkin huomioida eri-ikäiset lapset ja nuoret aina 29 ikävuoteen asti. Mielekäs vapaa-aika sisältää ohjatun toiminnan lisäksi lasten ja nuorten yksilöllisen ja ryhmämuotoisen omaehtoisen toiminnan, järjestöjen kautta toteutuvan laajan vapaaehtoistyön sekä digitalisaation tuomat moninaiset mahdollisuudet.

Suomalaista Islannin mallia luotaessa kuntien monialaista toimintaa ei voida ohittaa. Kunnat toimivat jo nyt alustoina, joilla rakennetaan laaja-alaisesti lasten ja nuorten hyvinvointia ja osallisuutta. Lasten ja nuorten vapaa-ajantoiminnan järjestämistä kunnissa ohjaavat useat lait.

Laajan lakikehyksen ohella toimintaan kytkeytyy monimuotoinen rahoitus. Erilaisten valtionosuuksien ja -avustusten lisäksi kunnat satsaavat itse merkittävästi vapaa-ajantoimintojen järjestämiseen ja rahoittamiseen.

Kunnat luovat palveluita, puitteita ja paikkoja sekä tarjoavat tiloja tekemiselle. Ne rahoittavat liikunta-, nuoriso- ja kulttuurijärjestöjä sekä -yhteisöjä erilaisin avustuksin. Liikenneratkaisut ja nuorten itsenäisen liikkumisen turvaaminen ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Lisäksi erilaiset verkkoyhteisöt ja -alustat tuovat vertaisryhmät myös syrjäseutujen sekä monien vähemmistöjen nuorten ulottuville. Ne mahdollistavat omien vahvuuksien kehittämisen ajasta ja paikasta riippumatta.

Lasten ja nuorten vapaa-ajan kokonaisuuden hallinta edellyttää kunnissa monimuotoisen rahoituskokonaisuuden sekä palvelukokonaisuuden tunnistamista, strategista otetta, monialaista kehittämistä ja resursointia. Digitalisaatiolla voidaan lisätä osallistumista sekä yhdenvertaisia mahdollisuuksia. Samalla kunnissa tulee pohtia, kuinka monipuolisesta palvelukokonaisuudesta kerrotaan kuntalaisille. 

Islannin mallin lähtökohtana on ollut tutkimus- ja tietoperusteisuuden systemaattinen ja ajantasainen hyödyntäminen. Yhtä olennaisia ovat olleet tiivis vuorovaikutus ja yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa sekä tarkoituksenmukaiset käytännön toimenpiteet lähellä lasten ja nuorten arkea.

Vaikka Suomessa kunnan mahdollisuudet lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä tunnistetaan, ovat nykyiset kansalliset linjaukset yhä vahvemmin kohdentuneet yksittäisiin keinoihin ja menetelmiin kokonaisvaltaisten palveluiden kehittämisen sijaan. Lasten ja nuorten hyvinvointia ja osallisuutta edistettäessä on syytä huomioida sekä kuntatason monialaisen ja alustamaisen toimintatavan mahdollisuudet että kuntalaisten tarpeiden moninaistuminen.

Suomen Islannin mallin kehittämisen tulee lähteä laaja-alaisesta keskustelusta merkityksellisestä vapaa-ajasta. Kehittämistyötä ja linjauksia tehtäessä kunnat ovat keskeisin kumppani. Niiden merkittävä rooli ja panostus lasten ja nuorten hyvinvoinnin, aktiivisuuden ja osallisuuden edistämisessä tulee tunnustaa. Pitkäjänteisellä otteella voimme kehittää lasten, nuorten ja perheiden tarpeet huomioivia konsepteja kaikkialle Suomeen.  

Mari Ahonen-Walker on ja Mari Sjöström työskentelevät erityisasiantuntijoina Opetus- ja kulttuuriyksikössä. Kuntaliitossa lasten ja nuorten vapaa-aikaan liittyviä toimintoja käsitellään laaja-alaisena kokonaisuutena.  

Kirjoittaja
Mari

Mari Ahonen-Walker työskentelee nuorio- ja liikunta-asioiden erityisasiantuntijana Opetus- ja kulttuuriyksikössä.

mari

Kirjoittaja on Kuntaliiton perusopetuksen erityisasiantuntija