Mari Sjöström ja Anna-Kaisa Puusaari

Miten tukea nuorta työelämään siirtymisessä?

Perusopetuksen säädöksissä ja OPSin perusteissa tunnistetaan sivistyksen merkitys oppilaan työelämään kiinnittymisen kannalta. Lähtökohtana onkin tukea oppilaiden kasvua ja kehitystä sekä antaa tietoa ja taitoja tulevaisuutta varten. Oppilasta ohjataan havainnoimaan omaa oppimistaan, osallistumaan aktiivisesti koulutuskokeiluihin ja työelämään.  

Yhteistyö eri ammattilaisten kesken

Kuva työelämästä piirtyy lapsille lähiympäristönsä ja lähipiirinsä värittämänä. Usko koulutukseen ja työelämään saadaan kotoa, mutta työelämätaitoja harjoitellaan myös koulussa laaja-alaisena osaamisena. Haavoittuvassa asemassa olevien ja tukea tarvitsevien nuorten ohjaus on yksilöllisempää, koska pudokkuusriski on suurempi.

Vähäinen usko omiin kykyihin ja näköalattomuus voivat johtaa koulutushaaveista luopumiseen jo peruskoulun aikana. Joustavat opetuksen järjestämistavat ja siirtymät koulutusasteelta toiselle edellyttävät yhteistyötä ja ammattilaisten herkkyyttä toimia.  

Löydetään vahvuuksia ja hyödynnetään uudenlaisia ratkaisuja

Koulutuksen läpäisy sujuu valtaosalle ongelmitta, mutta kouluissamme on merkittävä osa oppilaita, jotka tarvitsevat koulunkäyntiinsä tukea. Syksyllä 2017 peruskoulun oppilaista 17,5 prosenttia sai tehostettua tai erityistä tukea. Haasteet ovat monisyisiä ja oppilaiden joukko hyvin heterogeeninen. Työelämätaitojen harjoittelu on erityisen tärkeä juuri näille oppilaille.

Kyvyttömyyden keskusteluista päästään vahvuuksien löytämiseen. Vaikka oppilaalla on haasteita koulunkäynnissä voi hänellä olla arvokasta osaamista tulevaisuuden työelämätaitoja ajatellen. Oppilaan hyvinvoinnin tueksi on lähdetty hakemaan kunnissa erilaisia ratkaisuja. Koulusosionomit tuovat matalan kynnyksen tukea oppilaille ja perheille. Ulkopuolista asiantuntijuutta voi saada omaan lähikouluun oppilaan koulukäynnin tueksi ohjauskäyntien ja tukijaksojen kautta.

Varhain on todellakin parhain

Varhainen puuttuminen estää yksilökohtaisten ongelmien kasautumisen, joka voi vaikuttaa koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäämiseen. Tuen tarjonnassa ja saatavuudessa on alueellisia eroja. Mikäli oman kunnan palvelut eivät riitä, voiko yhteistyötä tehdä naapurikunnan kanssa palveluiden turvaamiseksi?

Tulevaisuuden työelämä monimuotoistuu ja tarvitsee tekijöikseen kaikki kädet. Koulupolulla tunnistetaan ja vastataan tuen tarpeisiin. Miten tulevaisuuden työelämä kykenee tunnistamaan ja käsittelemään monimuotoisuutta voimavarana ja yhteisenä etuna?

Mari Sjöström toimii perusopetuksen erityisasiantuntijana Kuntaliitossa ja on mukana tasa-arvoisen peruskoulun kehittämistyössä.

Anna-Kaisa Puusaari toimii opinto-ohjaajana ja Vetovoimala-hankkeen projektipäällikkönä Oppimis- ja ohjauskeskus Valterissa. 

 

Kirjoittaja
mari

Kirjoittaja on Kuntaliiton perusopetuksen erityisasiantuntija