Jyrki Peltomaa ja Johanna Luukkonen 29.5.2019

Monimuotoinen kaupunkipolitiikkaa huomioi erilaiset kaupungit

Kaupunkipolitiikan linjausten tulee huomioida koko Suomen erilaiset kaupungit ja hallituksen tehdä toimenpiteitä, joilla vahvistetaan monimuotoista kaupunkipolitiikkaa. Suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen rinnalla seutukaupungit lähes miljoonalla asukkaallaan ja yli 60 000 yrityksellä muodostavat Suomen hyvinvoinnin selkärangan.

On selvää, että kasvavat kaupunkiseudut ja suurimmat kaupungit tarvitsevat omanlaisia toimenpiteitään ja panostuksia valtakunnallisella tasolla. Tämä ei kuitenkaan poissulje seutukaupunkien ja pienempien kuntien tarvetta saada tukea ja huomiota omiin vahvuuksiinsa panostamiseen sekä haasteista selviämiseen. Kaupunkipolitiikka ei saa olla vastakkainasettelua.

Paras tapa vahvistaa monimuotoista kaupunkipolitiikkaa on käydä vuoropuhelua eri kaupunki- ja kuntaryhmien välillä sekä huolehtia siitä, että valtioneuvoston sisällä kaupunkipolitiikkaa valmistellaan koordinoidusti kokonaisuutena. Kumppanuus on oltava yhteinen tahtotila niin erilaisten kaupunkien kuin valtion ja kaupunkien välillä. Suomi on liian pieni maa eri suuntiin repiville yksittäisille aloitteille.

Nuorilla tulee olla mahdollisuus kouluttautua lähellä omaa asuinympäristöään. Uusia seiniä koulutuksen järjestämiseksi monikaan kunta tuskin enää tavoittelee. Ennemmin tulee keskittyä niin alueiden kuin valtakunnankin tasolla löytämään ratkaisuja, joilla tarjota joustavia koulutusmahdollisuuksia myös kasvukeskusten ulkopuolella asuville. Uuden ammatillisen koulutuksen reformin myötä opiskelu tapahtuu yhä vahvemmin yrityksissä, joita sijaitsee runsain määrin myös seutukaupunkien kokoluokan kaupungeissa. Vain tätä kautta saadaan koko maan potentiaali täysimääräisesti hyödynnettyä.

Teollisen Suomen yrityksiä ja osaamista on sijoittunut vahvasti seutukaupunkeihin. Esimerkkeinä näistä ovat Uudenkaupungin autotehdas Valmet Automotive sekä terästeollisuuteen keskittynyt Raahen SSAB alihankintaketjuineen. Parhaillaan pinnalla keskustelussa on myös suurinvestointi Kemin uuteen biotehtaaseen. Moni seutukaupunkien yritys kuitenkin kohtaa tällä hetkellä haasteita osaavan työvoiman saatavuudessa ja yritysten kasvupotentiaali ei osin tästä syystä toteudu täysimääräisesti.

Maan hallitus kohdensi viime syksyn 2018 budjettiriihessään kolme miljoonaa euroa seutukaupunkien osaavan työvoiman saatavuutta edistäviin hankkeisiin. Seutukaupunkiohjelman pohjalta syntynyt rahoitus käytetään esimerkiksi joustavien koulutusmallien kehittämiseen, julkisten työllisyyspalvelujen ja yritysten välisen yhteistyön tukemiseen, kansainvälisten osaajien rekrytointien edistämiseen sekä seutukaupunkien yritysverkostotoimintaan. Seutukaupungit haluavat tämän olevan askel kohti laajempaa elinvoimatyötä yhdessä valtion kanssa.

Hallitustunnustelija Sdp:n Antti Rinteen puolueille lähettämässä kysymyspatteristossa oli kysymys toimenpiteistä erilaisten alueiden kehittämiseksi. Puolueiden jättämissä vastauksissa erilaisia kaupunkityyppejä oli kiitettävästi tunnistettu, mutta vahvempaa sitoutumista konkreettisten toimenpiteiden kautta koko Suomen elinvoiman edistämiseksi on vielä toivottavissa.

Jotta monimuotoinen kaupunkipolitiikka aidosti Suomessa toteutuu, edellyttää se erilaisten kaupunkien tunnistamista ja tunnustamista. Tämä antaa lähtökohdat keskustelulle, jossa voidaan miettiä erilaisia kaupunkeja parhaiten palvelevia toimenpiteitä.

 

Seutukaupunkiverkoston puheenjohtaja, kaupunginjohtaja Jyrki Peltomaa, Huittinen ja varapuheenjohtaja, kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen, Laitila

Kirjoittaja
seutukaupunkien logo

Seutukaupungit ovat osa monimuotoista kaupunkipolitiikkaa. Blogisarjassa seutukaupungit kertovat ajankohtaisista aiheistaan ja tuovat näkyväksi alueidensa onnistumistarinoita sekä kehittämiskohtia.

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.