Marianne Pekola-Sjöblom 5.9.2019

Norjan kuntavaalit 2019 - vähän kuin meidän kuntavaalit 2008

Marianne Pekola-Sjöblom

Norjassa eletään juuri nyt kuntavaalien aikaa. Vaalit järjestetään neljän vuoden välein, eri aikaan kuin parlamenttivaalit, mutta samanaikaisesti aluetasoa edustavien aluekuntien (fylkeskommuner) vaalien kanssa. Norja kuntavaaleineen on kaikkinensa mitä mielenkiintoisin seurannan ja vertailujen kohde, sillä Pohjoismaat ja pohjoismaiset kuntajärjestelmät muistuttavat kovasti toisiaan, mutta sisältävät kuitenkin vaihtelevassa määrin kiintoisia eroja.

Yksi yksittäinen Norjan vaalien järjestämiseen liittyvä erikoisuus meidän näkökulmasta on se, että varsinainen vaalipäivä on maanantai. Tällä kertaa maanantaina 9. syyskuuta. Ennakkoäänestysaika on selvästi pidempi kuin meillä, peräti 4 viikkoa (12.8 - 6.9). Ulkomailla ennakkoäänestys käynnistyi jo noin kaksi kuukautta ennen vaaleja. 

Norjan vaalien erikoisuutena on sekin, että mikäli tietää olevansa estynyt äänestämään varsinaisena vaalipäivänä tai ennakkoäänestyspäivien aikaan, voi hakea kunnalta lupaa äänestää jo aiemmin. Sen sijaan ei ole mahdollista äänestää samoissa vaaleissa kahteen kertaan eli Ruotsin tapaan äänestää ennakkoäänestyksen jälkeen myös vaalipäivänä (Ruotsissa tätä kutsutaan termillä eli ”ångerrösta” eli ”katumusäänestys”). Muistutettakoon myös, että niin Norjassa kuin muissakin Pohjoismaissa vaalit käydään suljettuna listavaalina, ei avoimena listavaalina tai henkilövaalina kuten Suomessa. Suljetussa listavaalissa asetettujen ehdokaslistojen määrä ja ehdokkaiden järjestys on erityisen keskeisessä roolissa kunnissa ja alueilla.

Kuntaliitosvaalit yli 100 kunnassa

Tämänkertaiset Norjan kuntavaalit ovat erityisen mielenkiintoiset siksi, että monissa kunnissa on kyseessä kuntaliitosvaalit - eli samaan tapaan kuin meillä Suomessa lokakuussa 2008 käydyissä kuntavaaleissa. Norjan kuntauudistus on edennyt niin pitkälle, että vuoden 2020 alussa toteutuvien kuntaliitosten myötä 119 nykyisestä kunnasta muodostuu 47 uutta kuntaa ja kuntien lukumäärä putoaa 356:een. Samanaikaisesti toteutetun alueuudistuksen myötä aluekuntien lukumäärä putoaa 18:sta 11:een. Siten myös aluekuntavaalit käydään uudessa mielenkiintoisessa tilanteessa. Kaikkia kuntia koskettaa myös uusi kuntalaki, joka tuli pääosiltaan voimaan tämän vuoden heinäkuussa, mutta kokonaisuudessaan vasta ensi vuoden alussa.

Yhtenä jännityksen aiheena Norjan vaaleissa on äänestysaktiivisuus - saadaanko varsinkaan liitoskunnissa kuntalaisia äänestysuurnille. Norjan kuntavaalien äänestysaktiivisuus on aika lähellä Suomen tasoa: viimeisimmässä vuoden 2015 kuntavaaleissa äänestysprosentti oli tasan 60 % ja aluekuntakuntavaaleissa 55,9 %. Tämänvuotisten poikkeuksellisten vaalien takia myös Norjan kuntaliitto (KS) on panostanut äänestysvilkkauden lisäämiseen tähtäävään vaalikampanjaan sloganilla ”Lokale valg. Lokale konsekvenser” (paikalliset vaalit, paikalliset seuraukset).

Ennätysaktiivista ennakkoäänestämistä

Norjan vaalien edellä saadut tiedot enteilevät uhkista huolimatta hyvää: ehdokkaiksi on saatu ennätysmäärä nuoria ehdokkaita ja ennakkoäänestys on ollut ennätyksellisen vilkasta. Ennakkoäänestysvilkkauden kasvu on toki tuttu ilmiö Suomessakin. Norjalaiset uutiset kertovat myös, että joillakin alueilla on houkuteltu vaalikansaa äänestämään ilmaisia bussikyytejä tarjoamalla.

Äänestysvilkkauden lisäksi Norjassa jännitetään toki myös poliittisten voimasuhteiden kehitystä kunnissa ja alueilla - onko jatkumoa edellisille vuoden 2017 parlamenttivaaleille vai esimakua tuleville 2021 vaaleille? Norjan vaalikeskustelua on käyty muun muassa ilmastoasioista, liikenteestä (esim. tietulleista) sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kysymyksistä. Samoja teemoja siis, jotka puhuttavat meilläkin.

Meillä Suomessa syksyn 2008 kuntaliitosvaaleissa nähtiin muun muassa, että kuntaliitos kiristi kilpailua valtuustopaikoista, äänestysaktiivisuus nousi niin yleisellä tasolla kuin myös liitoskunnissa ja että kuntaliitokset muuttivat poliittisia voimasuhteita liitoskunnissa. Näitä ja muita havaintoja tulee olemaan mielenkiintoista verrata Suomen ja Norjan välillä. Näihin on tarpeen palata lähikuukausina.

Kirjoittaja
Marianne Pekola-Sjöblom

Marianne Pekola-Sjöblom on Kuntaliiton tutkumisjohtaja.

Marianne Pekola-Sjöblom Twitterissä: @M_PekolaSjoblom