Soile Paahtama #kuntamatkalla 8.3.2019:

Nyt kroppa, Suomi ja Eurooppa kevätkuntoon

Minä ja kaverit

Elintapojen muuttaminen ei ole mukavaa, varsinkin jos kyse on isosta remontista. Jos on tottunut suolaiseen ja rasvaiseen ruokaan, niin suolaton ja vähärasvainen annos ei innosta. Liikuntaan tottumattoman on vaikea intoutua itsensä fyysiseen väsyttämiseen, vaikka kiinteäkroppainen personal trainer hokisi vierellä ”vielä jaksaa” useita kertoaja viikossa.

Henkiseen hyvinvointiin satsaaminen esimerkiksi teatterissa tai museossa käymällä tai harrastamalla kuorolaulua on ehkä helpompaa kuin fyysistä ponnistelua vaativa aherrus. Entäpä sosiaalisista suhteista huolehtiminen perheessä, kaveripiirissä tai työyhteisössä? Jos on syntynyt introvertiksi tai ekstrovertiksi tai johonkin näiden tyyppien väliin, niin sellainen on läpi elämän. Vai onko?

Kaikki yllä olevat ovat yleistyksiä. ’Hyvinvoinnin kokemus koostuu jokaisen itselleen tärkeiksi kokemista asioista. Hyvinvointi merkitsee erilaisia asioita ihmisille elämänkaaren eri vaiheissa.’ (Perttilä K, Orre S, Koskinen S, Rimpelä M. 2010. Kuntien hyvinvointikertomus -hankkeen asiantuntijoiden työryhmä.  Hyvinvoinnin määritelmä hyväksyttiin kyseisen työryhmän kokouksessa.)

Oma muutos tai oman yhteisön hyvinvointia edistävään muutokseen osallistuminen on mahdollista, kun kyse on itselle tärkeästä asiasta.

Laajemmat piirit

Miten taipuu muutokseen kunta, valtio, seurakunta, järjestö, yritys tai muu yhteisö? Harvemmin edellä mainittujen yhteydessä puhutaan yhteisöistä. Organisaatio on mukavampi termi. Se etäännyttää toiminnan virallisemmaksi. Iso osa organisaatioista pyrkii hyvään, myös yhteisön jäsenten hyvinvointiin. Silti ne voivat toimia vuosikymmeniä jopa vuosisatoja vastoin omia arvojaan saaden aikaan pahoinvointia.

Hyvinvointi merkitsee varmaankin organisaatioille erilaisia asioita niiden elämänkaaren eri vaiheissa. Välillä mennään eteenpäin ja välillä taaksepäin riippuen yhteisön jäsenen näkökulmasta. Se mikä on lapsen näkökulmasta pahoinvointia ja taaksepäin menemistä, on aikuisen näkökulmasta edistystä ja hyvinvointia.

Elämän jatkuminen

Ilmastomuutos ei tunne rajoja, eikä sen etenemistä hillitä muureilla vaan ihmisten toimilla ja valinnoilla. Me ihmiset muodostamme kunnat, valtion, järjestöt, seurakunnat, yritykset ja muut organisaatiot. Organisaatiokaaviot eivät tee päätöksiä, vaan edelleen eri taustat, lähtökohdat ja eri arvomaailman omaavat ihmiset. Tämä ei ole vain nuorten ja ikäihmisten projekti vaan kaikkien, myös keski-ikäisten!

Ilmastonmuutoksen esiin tuomisessa kyse ei ole syyllistämisestä vaan vastuunotosta ja lähes kelvollisen maapallon jättämisestä tuleville sukupolville. Onko elämän jatkumisen mahdollistava muutos riittävän merkityksellinen?

Se mitä minä tai pikkuruinen Suomi tekee hyvinä tekoina saattaa olla mitättömän tuntuista ilmastonmuutoksen kartalla, mutta meitä pikkuruisia ihmisiä ja kansoja on aika monta. Yhdessä me voimme rajata lämpötilan nousua alle kriittisen pisteen.
 

Linkkejä:

 

Kirjoittaja:

Soile Paahtama
Erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto 
Soile.Paahtama(at)kuntaliitto.fi

Kirjoittaja
Kuntamatkalla

Kirjoitussarjassa tuodaan esille sitä kaikkea muutoksen ja tulevaisuuden tietoa, mitä viime aikoina on löydetty Kuntaliiton laajoissa verkostoissa ja asiantuntijoiden työssä.

Kirjoitukset ovat osa Matkaopas kuntien muutokseen -verkkosivuja sekä julkaisua. Matkaopas on Kuntaliiton uudenlainen kokoelma tietoa, tukea ja työkaluja kuntien tulevaisuustyöhön. 

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.