Soile Kuitunen ja Jenni Airaksinen 15.5.2019

Olisiko jo sosiaalisesti kestävän kaupunkikehittämisen aika?

ihmisiä torilla

Kaupungit ovat hyvä kasvualusta monenlaisille asioille: vauraudelle, toimeliaisuudelle, kulttuurille, mutta myös ongelmille. Väitämme, että kaupunkeja koskevat yhteiskunnalliset ja inhimilliset ongelmat ja etenkin niiden ehkäisy vaativat uudenlaista ratkaisukykyä, joka kantaa nykysukupolvilta seuraaville. 

Näissä talkoissa riittää työtä kaikille. Kaupungeille oman alueensa itsehallinnollisina toimijoina ja toiminnan yhdistäjinä, valtiolle kestävän kaupunkikehityksen tukijana sekä kaikille kaupunkien toimijoille yrityksistä yksilöihin ja kolmanteen sektoriin. Jokainen asukas on kaupunkielämän ja toimeliaisuuden asiantuntija. 

Sosiaalinen kestävyys edellyttää uudenlaista otetta. Sosiaalisen kestävyyden ydintä – ihmistä – koskevat asiat vaativat poikkihallinnollista ja ihmislähtöistä kaupunkikehittämistä. Ajallemme tyypilliset hyvinvoinnin ja terveyden pulmat, kuten liikalihavuus, diabetes, liikkumattomuus, yksinäisyys, päihteet ja eriarvoistuminen, haastavat meidät suunnittelemaan kaupunkeja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta. 

Hyvinvoiva, sosiaalisesti kestävä kaupunki tukee asukkaidensa liikkumista, luontevaa sosiaalista kohtaamista, kulttuuria, tekemistä, yhteisöllisyyttä ja jakamista. Kaupunkiympäristöstä pitää entistä paremmin kyetä tunnistamaan ne tekijät, joilla on myönteisiä vaikutuksia osallisuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen. Sosiaalisen kestävyyden kehittämisen pohjaksi tarvitsemme ymmärrystä siitä, miten ihmiset palveluita ja kaupunkitiloja käyttävät.  Millaisia kokemuksia ihmisillä on kaupunkitilasta ja millaisia mahdollisuuksia kaupungissa avautuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.

Sosiaalinen kestävyys on käsitteenä jäänyt ekologista ja taloudellista ulottuvuutta epämääräisemmäksi, mutta käsitteen ytimeen voidaan nostaa kaikille ihmisille oikeus säälliseen elämään; yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ja ihmisten osallisuus päätöksentekoon. 
Sosiaalisesti kestävä kaupunki tunnistaa ja hyödyntää laajasti ja ennakkoluulottomasti monenlaisia kehittämisen resursseja. Se ei jätä huomioimatta mikrotason kestävyyttä rakentavia tekoja, kuten asukkaiden lähipiiriltään arjessa saamaa tukea ja apua. Kestävä kaupunki ei väheksy kaupunkien tilallista suunnittelua eikä myöskään suuria yhteiskuntarakenteellisia kysymyksiä, kuten sosiaaliturvaa ja perusoikeuksia. 

Sosiaalisesti kestävä kaupunki kehittyy usealla tasolla samanaikaisesti; isot ratkaisut muuttavat yhteiskunta- ja kaupunkirakenteita, ja samalla pitää ymmärtää ihmisten arjen dynamiikkaa.  

Sosiaalisesti kestävä kaupunkikehittäminen painottaa samanaikaisesti prosesseja ja toiminnan sisältöjä. Se ei kiinnity pelkkiin menetelmiin tai osallistaviin prosesseihin. Ratkaisevaa on, mitä sisältöjä sosiaalisesti kestävällä kehittämisellä tavoitellaan ja lopulta saadaan aikaan. 

Sosiaalisesti kestävä kaupunkikehittäminen on perusarvoiltaan yhtä radikaalia kuin demokratia. Kummankin ydinajatus on, että ihmiset ovat tasavertaisia ja heillä tulee olla mahdollisuus päättää asioista yhdessä. Ääni ja osallisuus kuuluvat meille kaikille, myös silloin kun resurssit saattavat näyttäytyä kaikista vähäisimpinä. Sosiaalisesti kestävä kaupunki tutkii ja hyödyntää näitä mahdollisuuksia ennakkoluulottomasti ja luovasti, ja huomioi ne merkitykset, joita kaupunkiympäristön asukkaat itse antavat mahdollisuuksilleen, hyvinvoinnilleen, terveydelleen, osallisuudelleen ja tekemiselleen. 

Aalto-yliopiston professori Marketta Kyttä on todennut ensimmäisen kaupungistumisen aallon Suomessa tapahtuneen tylysti. Rakennettiin nopeasti, luotiin lähiöitä, joiden sosiaalinen kestävyys ei ollut suunnittelun keskiössä. Tapa hoitaa kaupungistumista oli karkea ja tehokkuuskeskeinen.

Tästä eteenpäin kaupungistuminen voisi tapahtua tehokkuuden sijaan inhimillisemmin, sosiaalisen kestävyyden ideaalia tavoitellen. Sosiaalisesti kestävä kaupunki nostaa kehittämisen ytimeen asukkaiden hyvinvoinnin, terveyden, työllisyyden ja osallisuuden. Sosiaalisesti kestävien kaupunkien suunnittelu nivoo yhteen näitä koskevat näkökulmat - ihmislähtöisesti ja vaikuttavasti. 

 

Lisäksi: Sosiaalisesti kestävät kaupungit-selvitys (pdf)

 

Kirjoittaja

Soile Kuitunen

Toimitusjohtaja

Kuntoutussäätiö

Kirjoittaja
Jenni Airaksinen

Jenni Airaksinen on Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja.

Jenni Airaksinen Twitterissä: @AiraksinenJenni

Kuntamatkalla

Kirjoitussarjassa tuodaan esille sitä kaikkea muutoksen ja tulevaisuuden tietoa, mitä viime aikoina on löydetty Kuntaliiton laajoissa verkostoissa ja asiantuntijoiden työssä.

Kirjoitukset ovat osa Matkaopas kuntien muutokseen -verkkosivuja sekä julkaisua. Matkaopas on Kuntaliiton uudenlainen kokoelma tietoa, tukea ja työkaluja kuntien tulevaisuustyöhön. 

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.