Timo Reina 29.4.2019

Onko edessä ELY-keskusten nopea pesänjako?

timo reina

Eräs kaatuneen sote- ja maakuntauudistuksen myönteinen sivutuote oli se, että alueiden kehittämisen avaintoimijoiden - erityisesti kuntaperusteisten maakunnan liittojen ja monialaisten ELY-keskusten - välille syntyi tiivis vuorovaikutus. Opittiin etsimään yhdessä keinoja, joilla alueiden elinvoimaa ja hyvinvointia parhaiten vauhditettaisiin. Lopulta ei enää edes tiennyt, kumman organisaation edustaja puhui. Näin ei suinkaan ole aina ollut.

Nyt ilmassa on monia merkkejä siitä, että alkavalla hallituskaudella suuntana olisikin aluetoimijoiden roolin ja yhteistyön vahvistamisen sijasta valtakunnallisen ja pitkälti sektoroituneen valtionhallinnon rakentaminen - ainakin mikäli se virkamiespuheenvuoroista riippuu.

Sektoroitunutta valtionhallintoa rakentamassa?

Maa- ja metsätalousministeriön 18.4.2019 julkaistu virkamiesnäkemys sisältää muun muassa seuraavan linjauksen: ”Suomen metsäkeskuksen tehtävät sekä kala- ja vesitaloushallinnon tehtävät ELY-keskuksista yhdistetään uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä edistäväksi biotalousvirastoksi. Työssä otetaan huomioon keskushallinnon muutosohjelmatyöryhmän linjaukset ja selvitetään mahdollisuudet yhdistää myös Riistakeskus uuteen virastoon.”

Toteutuessaan tämä synnyttäisi uuden keskusviraston sekä tyhjentäisi ELY-keskukset kala- ja vesitaloushallinnon tehtävistä. Rauenneessa uudistuksessa ne olivat pääosin menossa vielä maakuntien vastuulle. Mainittakoon, että aikanaan selviteltiin myös silloisten alueellisten metsäkeskusten yhdistämistä ELY-keskuksiin.

Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka puolestaan pohtii - uutta hallitusta odotellessa - aluehallinnon tulevaisuutta 17.4.2019 julkaistussa blogissaan. Hän päättää kirjoituksensa: ”Aluehallinnon uudistamista haluaisimme jatkaa. Sote- ja maakuntauudistuksen yhteyteen kytketyn Lupa- ja valvontaviraston, Luovan, perustaminen olisi edelleen tarpeen. Ympäristöministeriön hallinnon osalta Luovaan voitaisiin koota kaikki ELY:issä ja AVE:issa ympäristötehtäviä hoitavat virkamiehemme. Lopullisen sanan tästäkin asiasta sanoo uusi hallitus.”

Toisin sanoen, kaikki valtion ympäristöhallinnon tehtävät - joista pääosa on nyt siis ELY-keskuksissa - siirrettäisiin rauenneen uudistuksen jäljiltä henkiin herätettävään Luova-virastoon. Se olisi valtakunnallinen, mutta hoitaisi kylläkin usean hallinnonalan tehtäviä. Näistä tehtävistä tosin pääosa olisi siirtynyt Luovaan myös kaavaillun maakuntauudistuksen toteuduttua, mutta silloin aluehallinnon kokonaisuus olisi ollut muutoinkin täysin toisennäköinen.

Osana niin ikään kaatunutta kasvupalvelu-uudistusta työ- ja elinkeinoministeriö kehitti ajatuksen Kasvupalveluvirastosta, jonka tarve ja tehtävät jäivät vielä hämärän peittoon. Mutta nyt sillekin saattaa löytyä uusi entistä ehompi tuleminen, jos osana ELY-keskusten pesänjakoa myös työ- ja elinkeinohallinto muiden tavoin luopuisi omasta aluehallinnostaan. TEM:n 10.4.2019 julkaistussa virkamiespuheenvuorossa tämä sanotaan jo melko suoraan:  ”Arvioidaan osana valtion aluehallinnon tulevaisuuskeskustelua mahdollisuudet koota työ- ja elinkeinopalvelujen, osaamisen kehittämisen ja kotoutumisen edistämisen tehtäviä yhteen monipaikkaisesti toimivaan virastoon. Virasto muodostettaisiin yhdistämällä TEM:n tehtäviä TE-toimistoista, ELY-keskusten E-vastuualueelta ja KEHA-keskuksesta.”

Uhkana hallinnon siiloutuminen

Vahvoja viitteitä on siitäkin, että liikennehallinnon ELY-tehtävät haluttaisiin - on haluttu jo pidempään, tiepiirien ajoista alkaen - koota aluehallinnosta omaan valtakunnalliseen virastoon, nyt ilmeisesti uuteen Väylävirastoon.

Yllä kuvattu ELY-keskusten hajauttaminen pääosin sektorikohtaisiin valtakunnallistettuihin valtion konttoreihin ei ole alueiden kehittämisen tai kuntasektorin kannalta ongelmatonta. Sen voi pikemminkin nähdä läheisyys- eli subsidiariteettiperiaatteen vastaisena. Samalla se merkitsisi täyskäännöstä noin 30 vuotta jatkuneeseen pitkään linjaan, jossa maakunnan liittojen asemaa ja monialaista kehittämisorientoitunutta valtion aluehallintoa on pyritty kehittämään rinnakkain. Hallinnon siiloutuminen uhkaa lisääntyä, vaikka haltuun pitäisi päin vaston ottaa moniulotteisia ilmiöitä.

Tällaisia muutoksia ei pidä ainakaan tehdä nopeasti ja ikään kuin soten varjossa hallinnonala kerrallaan, vaan myös ne vaativat perusteellisen valmistelun. Uuden hallituksen tulisikin rauhassa ja laajalla yhteistyöllä arvioida, miltä osin näitä alueiden elinvoiman kannalta keskeisiä tehtäviä olisi mahdollista pikemminkin koota kuntasektorin käsiin kuin viedä kauemmas.

Maakunnan liitot muodostavat tässä olemassa olevan ja pitkään toimineen pohjan - esimerkiksi rakennerahastotehtävissä ja ylikunnallisessa suunnittelussa. Etenkin työllisyyden edistämisen, kotouttamisen ja elinkeinopuolen asioissa taas kunnat ja kaupungit ovat tutkitusti ja kokeillusti parhaita lähipalvelujen monialaisia alustoja.

Kirjoittaja
Timo Reina

Timo Reina on Kuntaliiton varatoimitusjohtaja.

Timo Reina Twitterissä: @TimoReina