Tuulia Innala 5.11.2019

Onko mahdoton tehtävä saada jätesäädökset tukemaan kierrätystä?

Yhdyskuntajätehuolto kehittyy suurin harppauksin. Tavoitteena on hukata mahdollisimman vähän materiaalia ja ohjata jätteet tehokkaasti kiertoon. Vanhat jätehuollon toimintatavat eivät ole enää riittäviä EU-tavoitteiden saavuttamiseksi. Keräys- ja kierrätystoimintaa on tehostettava. On myös keksittävä uusia tapoja saada jätelajeja kierrätykseen. Tehokas erilliskeräys jätteen syntypaikalla takaa puhtaimman laadun jatkokäytön kannalta.

Nykyaikainen jätehuolto on monimutkainen kokonaisuus, jossa eri jätevirrat pidetään parhaan kyvyn mukaan erillään ja ohjataan mahdollisimman fiksuun käyttöön. Erikseen kerättävien lajien määrä lisää asiakastyötä. On tärkeää motivoida asiakas tekemään lajittelun perustyö kotona. Siksi jätehuollon tulee olla asiakkaalle mahdollisimman helppoa, saavutettavaa ja myös kohtuuhintaista.

Jätehuolto on välttämättömyyspalvelua, johon on liityttävä ja jonka on toimittava kaikissa oloissa. Siksi yksittäisen kuntalaisen jätehuollon järjestämisvastuu on annettu julkiselle taholle, kunnalle, joka ei voi napsia vain rusinoita pullasta ja viedä palvelua vain kaikkein kannattavimmille alueille.

Suomi on saanut EU:lta noottia siitä, että järjestelmä on liian pirstaleinen ja vastuut ovat hajanaisia. Ratkaisuksi on ehdotettu vastuiden kokoamista, esimerkiksi kunnille. Suomen suunta on kuitenkin ollut päinvastainen: kunnan vastuuta yhdyskuntajätteistä on supistettu.

Kokonaisuus haltuun ja vastuut selkeiksi

Nyt tarvitaan kokonaisnäkemystä ja jätehuoltokokonaisuuden ymmärrystä. Jätelakityöryhmässä pohdittiin, miten ohjata jätehuoltoa kokonaisuutena ilman osaoptimointia, kun samaan aikaan jätehuollon järjestämisvastuita on pilkottu yhä useammalle toimijalle? Yhdyskuntajätehuollosta noin 50 % on kuntien järjestämisvastuulla. Työryhmässä päädyttiin siihen, että juuri muutettua jätehuollon perusvastuunjakoa ei muuteta, mutta kunnan järjestämisvastuuta on mahdollista selkeyttää. Työryhmä ehdottikin, että jätelakiin säädettäisiin kuntien ja pakkausten tuottajien yhteistoimintavelvoite pakkausjätteiden keräykseen. Jätteenkuljetuksen kaksoisjärjestelmästä luovuttaisiin.

Pakkausjätteiden keräyksessä kunnat huolehtisivat pakkausjätteiden kiinteistökeräyksestä ja toimittaisivat jätteet tuottajien käsittelyyn. Tuottajat huolehtisivat aluekeräysverkostosta, kuten nytkin. Tuottajat korvaisivat direktiivien vaatiman osan kiinteistökeräyksen kustannuksista kunnille. Toiminta olisi läpinäkyvää: julkisissa hinnastoissa alennettaisiin vastaavasti kuntalaisten pakkausjätteiden astiatyhjennysmaksuja.

Fiksu ilmaston ja ajankäytön kannalta

Tuottajien ja kuntien suunniteltu yhteistyö toimii parhaiten, kun kunta on jätteenkuljetuksen organisoija.  Kunnan kilpailuttama kuljetus on jätelain perusmalli. Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen piirissä asuu 65 % väestöstä, ja järjestelmä on käytössä reilussa puolessa Suomen kunnista.

Kuntien kilpailuttama jätteenkuljetus on lisääntynyt vuosien kuluessa hitaasti mutta varmasti. Toimintatapa on osoittautunut hyödylliseksi. Kiinteistönomistajan kannalta on selkeää, kun jätehuoltoon liittyminen ja asiointi sujuu yhden tahon kanssa. Lisäksi taksaan perustuva tyhjennyshinta koko kunnan alueella takaa kiinteistönomistajien tasapuolisen kohtelun. Kuljetusyrittäjälle ennakoitavaan ja säännölliseen työkantaan perustuva urakointi mahdollistaa tarvittavat kalustohankinnat. Ilmaston näkökulmasta ajoreitit voidaan suunnitella ajan- ja polttoaineenkäytön kannalta optimaalisesti, jolloin kuljetuksista aiheutuva hiilijalanjälki pienenee. Jätelaitos hoitaa myös asiakkaiden laskutuksen, jolloin kuljetusyrittäjän ei tarvitse huolehtia luottotappioista ja suuresta määrästä pieniä laskutuksia.

Suomen Kiertovoima KIVO ry:n keräämien tietojen mukaan biojätteen keräyssaannot olivat keskimäärin 42 % suuremmat kunnan järjestämän kuljetuksen alueilla verrattuna alueisiin, joiden kuljetuksen järjestää kiinteistön haltija. Keskitetty keräys on tehokkaampaa ja siihen liittymisen valvonta on helpompaa. Vapaamatkustajia on vähemmän.

Vain kunnan järjestämässä kuljetuksessa voidaan ottaa systemaattisesti, laajamittaisesti ja kustannustehokkaasti käyttöön uusia keräysmenetelmiä, kuten monilokerokeräystä ja korttelikeräystä. Myös neuvonta on tehokasta ja kohdennettua, kun kuntalainen on suoraan kunnan jätelaitoksen asiakas.

Erilaiset lobbarit ovat maalailleet kunnan järjestämästä kuljetuksesta peikkoa, mutta faktat eivät tue mielikuvaa. On jätelaitostenkin etu, että kuljetuspalveluja tarjoaa monipuolinen joukko hyviä yrittäjiä. Kuntien jätelaitokset ovat yhdessä kuljetusalan kanssa kehittäneet urakoitsija- ja kuljetusyhteistyötä. Molemmissa jätteenkuljetusjärjestelmissä pienyrityksiä on sekä syntynyt että hävinnyt eri syistä.

Lajitteluvelvoitteet eivät koske jatkossa enää vain kuntalaisia, vaan säädöstasolla aiotaan velvoittaa myös elinkeinoelämän ja julkiset toimijat erilliskeräämään huimasti nykyistä enemmän. Siksi koko valtakunnan tasolla on syntymässä merkittävä määrä lisää jätteenkuljetustyötä. On siis nähtävissä, että alan yksityisten kuljetusyritysten liiketoimintamahdollisuudet kasvavat lähitulevaisuudessa. Kunnan vastuulle kuuluvien jätteiden kuljetukseen liittyvä poliittinen ratkaisu siitä, säilytetäänkö jätelaissa kaksoisjärjestelmä vai luovutaanko siitä, ei muuta tilannetta. Kaikkien yhteinen huoli onkin, mistä saada alalle riittävästi kuljettajia.

Kirjoittaja
Tuulia Innala

Tuulia Innala on kuntatekniikan kehittämisen erityisasiantuntija Kuntaliitossa.

Lisää kirjoittajalta