Päivi Kurikka 25.2.2019

Osallisuus ja luottamus eivät ole kenenkään pikavoittoja

Kuntaliitto on nyt noin vuoden verran yhdessä valtiovarainministeriön kanssa ollut tukemassa maakuntia ja niiden osallisuusvalmistelijoita asukas- ja asiakasosallisuuden valmistelu- ja kehittämistyössä. Demokratia ja osallisuus -verkosto on osa maakuntien toimeenpanoa tukevaa verkostotoimintaa. Mukana olevat valmistelijat ovat osallisuustyön moniammattilaisia, joille uudistuksen eteenpäinvieminen on ollut jo pidemmän aikaa ollut tärkein työpöydällä oleva asia.

Valmistelijoiden keskuudessa osallisuuden ja osallistumisen kehittämistyö nähdään vahvasti osana maakunnan olemassaolon legitimointia. Yhteisen näkemyksen mukaan asukkaiden aito mukaan ottaminen maakunnan toimeenpanon valmisteluun ja toimintaan auttavat myös uutta hallinnontasoa ymmärtämään paremmin ihmisten oikeaa avuntarvetta sekä oikeita palvelutarpeita. Siksi, kävi valmistelussa miten tahansa ja on vaalitulos ja hallituspohja mikä tahansa, tulisi osallisuustyön resurssit ja valmistelun jatko turvata pitkäjänteisesti.

Koko valmisteluprosessi on valmistelijoiden mukaan tuonut mukanaan uusia polkuja hallinnonrajoja ja -siiloja ylittävässä yhteistyössä. Tästä on esimerkkinä muun muassa eri maakuntien ylikunnallinen yhteistyö alueen asukkaiden osallisuuden ja hyvinvoinnin kehittämisessä.

Keskustelu osallisuuden merkityksestä on noussut uudelle tasolle

Osallisuus on käsitteenä vaativa selitettävä ja määriteltävä. Se on kuin kehä, jonka osat ruokkivat aina monisyisempiä uusia ulottuvuuksia. Viime aikoina keskustelu osallisuuden merkityksestä on noussut aivan uudelle tasolle. Laaja hyvinvointi näkökulma on auttanut meitä ymmärtämään osallisuuden merkitystä syrjäytymisen ehkäisyssä, turvattuna taloudellisena toimeentulona ja hyvinvointina. Mutta myös omaehtoisena ja merkityksellisenä kuulumisena yhteisöön ja omaan lähiympäristöön.

Hallinnolla on olemassa vankka halu osallistaa ihmisiä toimimaan vaikuttavina yksilöinä ja ryhminä yhteiskunnassa. Tuota halua ei kuitenkaan kovin helposti synny, jos edellä mainitut tekijät eivät toteudu edes osittain.

Huoli osallisuuden ja osallistumisen oikeasta ja vaikuttavasta toteutumisesta uusissa hallinto- ja palvelurakenteissa on suuri. Niin on sekä kunta- että maakuntatasolla. Mistä tämä oikein johtuu? Onko kyse siitä, että osallisuutta ja osallistumista ei osata tai haluta johtaa? Nähdäänkö osallisuustyö yhä edelleen vain puuhasteluna, joka maksaa euroja ja ei tuota helposti mitattavia hyötyjä?

Keinoja osallisuuden ja osallistumisen mittaamiseen ja arviointiin työstetään Kuntademokratiaverkostossa

Kunnissa ja maakuntien valmistelussa kaivataan tällä hetkellä kovasti jonkinlaista osallisuuden ja osallistumisen mittaamis- ja arviointikehikkoa. Tätä harjoitusta tehdään tällä hetkellä Kuntaliiton koordinoimassa Kuntademokratiaverkostossa. Verkoston asialistalla on tämän kevään aikana myös tuen rakentaminen osallisuussuunnitelmien ja -ohjelmien tekemiseen. Täällä hetkellä nuo suunnitelmat puuttuvat valtaosasta kuntia. Maakuntavalmistelussa niitä tehdään jo täyttä vauhtia.

Osallisuuden ja osallistumisen hyödyt rakentuvat pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi luottamuksen vahvistuessa. Parhaimmillaan luottamus puolestaan mahdollistaa järkevän keskustelun ja ratkaisut myös vaikeissa tilanteissa. Siksi on tärkeää pohtia, onko päämäärämme pelkkä mitattavien hyötyjen arviointi, joka vahvistaa mekaanista ja ei-inhimillistä johtamista ja toimintaa. Tässäkään asiassa ei ole pikavoittojen tietä.

Kuva: Päivi Kurikka

Päivi Kurikka toimii erityisasiantuntijana Suomen Kuntaliitossa.

Kirjoittaja
Kuntademokratiaverkosto

Tämä on Kuntaliiton koordinoiman Kuntademokratiaverkoston blogi, johon kirjoittavat verkoston jäsenet. Kirjoittajat kirjoittavat omissa nimissään.

Verkostossa on tällä hetkellä noin 600 kuntien, valtionhallinnon ja kansalaisyhteiskunnan toimijaa.