Jaakko Tiinanen 6.6.2019

Saavutettava kirjastopalvelu syntyy yhteistyöllä ja omistajuudella – niin verkossa kuin kivijalassa

Kirjastot ovat digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämisessä kuntapalveluiden kärkeä. Viime vuonna kirjastopalveluihin tehtiin 50 miljoonaa fyysistä ja 38 miljoonaa sähköistä käyntiä. Tiedonhaku, aineistojen varaaminen ja uusiminen onnistuvat sujuvasti verkossa, ja kasvava osa kokoelmista on sähköisessä muodossa. 

Kirjastojen sähköisten palveluiden kehittämisen kantavana ajatuksena on ollut paremman asiakaskokemuksen tuottaminen: mahdollisuus ajasta ja paikasta riippumattomaan asiointiin madaltaa palveluiden käytön kynnystä niin ruuhkavuosiaan eläville kuin myös vaikkapa liikkumisesteisille tai aistiyliherkille 

Kirjastopalveluiden kohderyhmään kuuluvat kaikki ikä- ja väestöryhmät, ja niinpä olemmekin kirjastotiloja ja -palveluita suunniteltaessa jo pidemmän aikaa ottaneet huomioon saavutettavuuden. Saavutettavuudella tarkoitetaan sitä, että myös eri tavoin vammaiset ja toimimisesteiset ihmiset voivat käyttää palveluita yhdenvertaisesti muiden kanssa. Tämä näkökulma on keskeinen myös sähköisten palveluiden kanssa: lähtökohtana tulisi olla, että kaikki kuntalaiset voisivat halutessaan valita sähköisen asiointikanavan. 

Sähköisten ja fyysisten palveluiden saavutettavuuden kehittämisessä on paljon yhtymäkohtia. Molemmissa on perälautana velvoittavia säädöksiä, joihin sisältyy yksiselitteisiä teknisiä vaatimuksia. Hyvän saavutettavan asiakaskokemuksen aikaansaamiseen ei kuitenkin riitä pelkkä näiden säädösten kirjaimen noudattaminen, vaan siihen tarvitaan vuoropuhelua asiakkaiden kanssa. Luontevan kanavan yhteistyöhön tarjoavat kunnalliset vammaisneuvostot. 

Yhteistyön ohella onnistuneiden ratkaisuiden aikaansaaminen edellyttää sitä, että kirjastohenkilökunta ottaa omistajuutta palvelun saavutettavuudesta. Vaikka uusi kirjastotoimipiste suunniteltaisiin niin arkkitehtien kuin sisustusarkkitehtienkin toimesta niin esteettömäksi kuin mahdollista ja käyttäjiäkin kuultaisiin suunnittelun yhteydessä, on mahdollista, että teemme esteettömyyspyrkimykset tyhjiksi esimerkiksi siirtämällä pöytiä ja tuoleja näkövammaisten opastinraidoille tai esteettömille kulkuväylille.  

Sama on mahdollista digimaailmassa: vaikka verkkosivujen tekninen toteutus olisikin saavutettava, on sisältöä tuotettaessa ja rakennetta muokattaessa tehtäville ratkaisuilla mahdollista ajattelemattomuuttaan sulkea joitakin käyttäjäryhmiä pois. 

Asenteista kirjastopalveluiden saavutettavuuden kehittäminen ei ole kiinni: kohtaamisissa aiheesta eri puolilla Suomea kouluttaessani on tullut vahvasti näkyväksi, että yhdenvertaisuus on suomalaisten kirjastonhoitajien ja -johtajien sydäntä lähellä.  

Kynnyksenä omistajuuden ottamisessa voi kuitenkin olla epävarmuus omasta osaamisesta. Hyvänä apuna perehtymisessä toimii Yleisten kirjastojen saavutettavuussuositus, joka kokoaa hyviä käytäntöjä saavutettavien kirjastopalveluiden tuottamiseen niin verkossa kuin kasvokkainkin. 

Kirjoittaja

  • Jaakko Tiinanen 
  • Suunnittelija, Espoon kaupunki
  • On vetänyt kirjasto- ja yhdenvertaisuusalan asiantuntijoiden verkostoa, joka on tuottanut Yleisten kirjastojen saavutettavuussuosituksen. Työskentelee tällä hetkellä espoolaisten kirjastopalveluiden asiakaslähtöisen ja yhdenvertaisen kehittämisen parissa. 
Kirjoittaja

Blogisarjassa kirjoittajat eri organisaatioista kertovat oman näkemyksensä saavutettavuuden merkityksestä. Sarjan avulla Kuntaliitto haluaa kannustaa kuntasektoria kehittämään palveluistaan saavutettavia.

Saavutettavuudella ja esteettömyydellä tarkoitetaan palveluiden yhdenvertaisuutta. Terminä saavutettavuus on vakiintunut viittaamaan erityisesti verkkopalveluiden helppokäyttöisyyteen, jonka toteutuessa palvelun sisältämä viesti tavoittaa kaikki vastaanottajat yhdenvertaisesti. 

Saavutettavuutta ohjaa ensisijaisesti 1.4.2019 voimaan astunut laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta. Lisäksi mm. yhdenvertaisuuslaki edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Lue lisää aiheesta Kuntaliiton saavutettavuusoppaasta.