Suomalaiset odottavat kunnalta puitteita arjen ilmastovalintoihin

pauliina jalonen

Suomalaiset haluavat, että kunta luo asukkailleen mahdollisuuden ilmastoystävälliseen arkeen. Yhä useampi suomalainen on jo muuttanut omaa toimintaansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tiedot käyvät ilmi valtionhallinnon ilmastoviestinnän ohjausryhmän Kantar TNS:llä teettämästä kyselytutkimuksesta. Ilmastobarometri 2019 -tutkimuksella selvitettiin suomalaisten näkemyksiä ilmastonmuutoksesta ja ilmastopolitiikasta. Kuntaliitto on mukana ilmastoviestinnän ohjausryhmässä.

Kolme neljäsosaa vastaajista pitää tärkeänä, että kunta luo edellytyksiä ilmastofiksuun liikkumiseen ja asumiseen. Kunnilla onkin merkittävä rooli ilmastonmuutostyössä, sillä esimerkiksi kuntien tekemä suunnittelutyö määrittää yhdyskuntarakennetta ja liikkumistapoja, joista iso osa kasvihuonekaasupäästöistä syntyy. Lisäksi erilaiset infraratkaisut määrittävät kotitalouksien mahdollisuuksia vaikuttaa lämmityksen ilmastopäästöihin. Jätehuollossa on mm. saatu pienennettyä kaatopaikalle päätyvän biojätteen määrää ja muunkin materiaalikierrätyksen kautta vähennettyä ilmastokuormitusta. Monet kuntien ratkaisut vaikuttavat siihen, millaisia päästöjä asukkaiden arjesta syntyy. Selvää on, että kaupunkiympäristössä ja maaseudulla kunnan luomat puitteet ovat erilaiset.

Samalla kunnilla on myös edellytykset tukea asukkaiden siirtymistä ilmastofiksuihin valintoihin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi mahdollisuutta siirtyä kestävien kulkumuotojen kuten joukkoliikenteen ja pyöräilyn käyttäjiksi. Joukkoliikenteen matkustajamäärät ovatkin kasvaneet viime vuosina kaikissa isoissa kaupungeissa.

Kyselyssä 43 prosenttia oman auton käyttäjistä kertoo vähentäneensä autoilua ja lisänneensä kestävää liikkumista. Vastaavasti yhtä suuri osa vastaajista aikoo vähentää seuraavan viiden vuoden aikana autoilua ja sen sijaan lisätä kestävää liikkumista kuten kävelyä, pyöräilyä tai joukkoliikenteellä kulkemista. Noin kolmasosa oman auton käyttäjistä aikoo hankkia seuraavaksi autokseen vähäpäästöisen sähkö- tai kaasuauton. Vaikka kyselytutkimusten tuloksiin voi aina suhtautua lämpimällä kriittisyydellä, niin kertovat ne kuitenkin odotuksista ja aikomuksista, jotka oikealla tuella voivat myös realisoitua teoiksi.

Kyselyyn vastanneista reilusti yli puolet vastaajista toivoo lisää tietoa ilmastonmuutoksesta ja neuvoja ilmastoviisaisiin ratkaisuihin. Kunnissa onkin lähdetty tekemään neuvontaa mm. kouluihin ja taloyhtiöihin.  Energiavirasto on juuri päättänyt alueellisen energianeuvonnan rahoituksesta seuraavalle neljälle vuodelle. Tiedon ja käytännön neuvonnan tarpeisiin vastataan kuitenkin edelleen usein hankerahoituksella ja esimerkiksi terveysneuvontaan vertaamalla informaatio-ohjauksen rakenteet ovat varsin pienet.

Lisäksi kyselyssä korostuu tarve sosiaalisesti oikeudenmukaisille ilmastotoimille. Näkemykset jakaantuvat voimakkaasti asuinpaikan ja toimeentulon mukaan: pääkaupunkiseudulla ilmastotoimiin suhtaudutaan myönteisemmin kuin maaseudulla, ja ne taloudet, joilla on enemmän rahaa käytettävissään, ovat valmiimpia politiikkatoimiin ja myös tekemään itse enemmän ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Kirjoittaja
Pauliina Jalonen

Pauliina Jalonen työskentelee Kuntaliitossa ilmastopolitiikan ja kestävän kehityksen asiantuntijana.

kunnat

IlmastoKunnat-blogisarjassa kerrotaan kuntien ilmastotyöstä. 

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.