Irmeli Myllymäki 11.6.2019

Taitavaa johtajuutta metsästämässä

Jokainen meistä käyttää ja tarvitsee kunnallisia palveluita. Palveluilta odotetaan asiakaslähtöisyyttä, joustavuutta ja nopeaa saatavuutta. Tiedämme, että asukkaiden hyvinvointi edistää kunnan elinvoimaa ja menestymistä. Tiedämme myös, että väestön vanheneminen sekä työelämän ja demokratian muutos asettavat uudenlaisia haasteita kuntapalveluiden järjestämiselle. Aktiiviset kunnat rakentavat toimintansa vahvuuksilleen ja kokeilevat uusia toimintatapoja. Kaikki tämä edellyttää taitavaa johtamista.

Mikä sitten on taitavaa johtamista muuttuvassa toimintaympäristössä? Kun jokaiselta ammattilaiselta itseltään vaaditaan vahvaa osaamista ja itseohjautuvuutta, on paikallaan kysyä, tarvitaanko kunnissa enää perinteisiä johtajia. Vastaus on kyllä ja ei. Kunnassa tarvitaan monenlaista johtajuutta, eikä se tee johtajana toimimisesta yhtään helpompaa. Seuraavassa muutamia ajatuksia.

1. Johtaminen perustuu asemaan ja toimivaltaan

Laki, hallintosääntö ja kunnan organisaatiorakenne määrittelevät pohjan, jossa johtajuuden mandaatti määräytyy. Toisin kuin keskusteluissa usein kuulee, hallinnon rakenteiden määrittely ei ole vanhanaikaista, vaan välttämättömyys organisaation toimivuudelle. Kunnan johtamispolitiikasta, arvoista ja toimintakulttuurista riippuu, mille tasoille toimivaltaa on vahvistettu, miten lähellä arkea päätökset voidaan tehdä, ja miten johtajuus käytännössä toteutuu.

2. Strategisella johtamisella tavoitteita kohti

Kunta viitoittaa tulevaisuuttaan strategisilla tavoitteilla. Johtamisella vaikutetaan siihen, miten organisaatiossa työskentelevät sisäistävät tavoitteet ja miten löytyy keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Strateginen johtaminen edellyttää taitavaa henkilöstöjohtamista, mutta kysymys on myös päättäjien ja viranhaltijoiden välisestä vuorovaikutuksesta sekä kuntalaisten kuuntelemisesta. Onnellinen on kunta, jossa pystytään yhdessä määrittelemään strategiset tavoitteet ja pitämään ne elävänä niin, että ne ohjaavat ja auttavat eteenpäin vaikeissakin haasteissa.

3. Kokonaisuuden johtamisella sujuvat palvelut

Kunnan toimintaympäristössä monet asiat liittyvät läheisesti toisiinsa ja onnistuneet palvelut edellyttävät usein eri toimijoiden yhteistyötä. Systeemissä, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen, yhden palikan korjaus ei aina auta. Johtajalta vaaditaankin kokonaisuuden näkemistä ja ymmärtämistä. Hyvä johtaja ohjaa joukkojaan niin, että jokainen osaa nähdä oman osuutensa ja vaikuttamisensa osana kokonaisuutta. Parhaimmillaan systeeminen johtajuus auttaa ammattilaiset ulos siiloistaan hyvään yhteistyöhön ja asiakkaan sujuviin palveluihin.

4. Verkostoissa vaikutetaan ja opitaan

Yksin tekemällä löytyy harvoin parhaita ratkaisuja. Kunnissa tehdään yhä enemmän työtä erilaisissa verkostoissa. Verkostotyössä voidaan yhdistää erilaisia näkökulmia ja oppia toinen toisiltaan. Viisas kunta kannustaa avainhenkilöitään verkostoitumaan aktiivisesti ulospäin. Hyvä johtaja tukee verkostoissa toimimista, mutta asettaa sille myös tavoitteita, jotta verkostotyö on vaikuttavaa.

5. Tiedolla johtaminen auttaa näkemään

Päätöksiä ei kannata tehdä ilman kunnollista tietopohjaa. Kunnille on tarjolla hurja määrä tunnuslukuja, mittareita ja arviointitietoa. Hyvä kysymys on, löydetäänkö tieto ja osataanko sitä käyttää. Kunta, joka ei yhdessä toimialojen kesken työstä hyvinvointikertomusta tai joka ei toimielimissään milloinkaan käy läpi esim. kouluterveystutkimuksen tuloksia, joutuu tekemään

päätöksensä enemmän tuntuman kuin olemassa olen tiedon pohjalta. Tiedolla johtaminen on johtamista ajassa.

6. Ihmisten johtaminen ytimessä

Loppujen lopuksi oleellista on, miten ihmiset kunnassa toimivat. Hyvä henkilöstöjohtaminen sisältää kaikkia edellä mainittuja johtamisen elementtejä. Arttu2 -tutkimusohjelman osatutkimuksen Vetovoimaiset sivistyskunnat (https://www.kuntaliitto.fi/ajankohtaista/2018/vahvaa-yhteisollisyytta-s…) tulosten mukaan on tärkeää panostaa niihin seikkoihin, jotka lisäävät henkilöstön motivaatiota, hyvinvointia ja aloitteellisuutta. Henkilöstöjohtamisella vaikutetaan toimintakulttuuriin ja sitä myöten asiakkaan saamaan palvelukokemukseen.

Johtajuus kunnassa perustuu monin tavoin ohjaavaan, velvoittavaan ja rajoittavaankin lainsäädäntöön. Tavoitteena ei ole taloudellinen voitto, vaan palveluiden järjestäminen kuntalaisille. Johtajuutta jaetaan omissa rooleissaan päättäjien ja viranhaltijajohdon kesken. Yhteistyötä on osattava tehdä moneen suuntaan. Talouden kiristyessä kuntien on tärkeää saada resurssit ja osaaminen käyttöön mahdollisimman tehokkaasti. Tulevaisuuteen katsova kunta panostaa taitavaan johtajuuteen.

Kirjoittaja
Irmeli Myllymäki

Irmeli Myllymäki työskentelee projektipäällikkönä Kuntaliiton Sivistyskunnan roolit ja tuki -projektissa.

Irmeli Myllymäki Twitterissä: @IrmeliMyllymaki

 

 

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.