Camilla Heikkilä 7.5.2019

Tärkeintä saavutettavuudessa ei ole direktiivi

Saavutettavuusdirektiivi astui voimaan, ja nyt pitäisi saada kaikki julkiset verkkopalvelut nopeasti ja helposti saavutettavaksi. Verkkosisältöjen saavutettavuus ei kuitenkaan ole mikään uusi asia, vaan saavutettavuuden, ymmärrettävyyden ja käytettävyyden periaatteet ovat olleet julkishallinnossa tavoitteena jo vuosia. Uutta sen sijaan on se, että nyt kuntia ja muita julkishallinnon toimijoita velvoitetaan tarjoamaan saavutettavia verkkopalveluita sen sijaan, että se on vain suositus.

Saavutettava verkkopalvelu on hyvä asia kaikille, ei pelkästään heille, joilla on joitain rajoitteita, mutta sen saavuttaminen ei ole helppoa. Saavutettavien verkkopalveluiden osalta viitataan WCAG-kriteeristöön ja sen AA-tasoon. Valitettavasti AA-tasoinen verkkopalvelu ei ole mitään, mitä voi ostaa, kuten ostaisi A++ energiamerkityn kodinkoneen. Saavutettavat verkkopalvelut eivät ole hyllytavaraa, vaan jokainen luodaan erikseen ja samaan lopputulokseen voidaan päätyä montaa eri reittiä. WCAG-kriteeristö ei ole yksinkertainen eikä yksiselitteinen eikä se toimi tarkastuslistana. Jokainen saavutettavuuskriteeri on tulkittavissa monella eri tavalla eikä verkkopalvelun toteuttaja ole yksin vastuussa siitä, onko uusi verkkopalvelu saavutettava vai ei. 

Jotta verkkopalvelu olisi oikeasti saavutettava, ei riitä, että kiinnitetään huomiota pelkästään siihen, onko verkkopalvelu teknisesti saavutettava, vaan myös tekstin ymmärrettävyyteen tulisi kiinnittää huomiota. Sisällöntuottajilla ja graafikoilla on myös vastuu siitä, että verkkopalvelu pysyy saavutettavana.

WCAG-kriteeristö on haastava myös siksi, että se asettaa kaikki saavutettavuusvaatimukset samalle viivalle, eikä erottele vaatimuksia sen mukaan, kuinka kriittisiä ne ovat.  On eri asia, kuinka miellyttävä käyttökokemus on kuin se, voiko palvelua ollenkaan käyttää. Jos verkkopalvelua on tarve uudistaa saavutettavaksi, ei kannata tuijottaa sokeasti sitä, mitä kriteeristö sanoo vaan ennemmin pohtia sitä, mikä on oikeasti saavutettavuuden kannalta tärkeää.

Ensimmäinen askel saavutettavan verkkopalvelun aikaansaamiseksi on tarkastella nykyistä verkkopalvelua, ja selvittää minkälaisiin ongelmiin kuntalaiset ovat nykyisessä palvelussa törmänneet. Tässä kaikkein tärkein väline on saavutettava palautelomake, jota kautta kuntalaiset voivat ilmiantaa saavutettavuusongelmia. Kun nykyisen palvelun saavutettavuusongelmat on tunnistettu, niistä on helpompi ponnistaa uuteen saavutettavaan verkkopalveluun.

Saavutettavan verkkopalvelun kannalta oleellista ei loppupeleissä ole se, täyttyykö jokainen kriteeri, vaan pystyvätkö eri ihmiset käyttämään ja ymmärtämään verkkopalvelua.

Kirjoittaja

Camilla Heikkilä

Verkkoviestinnän asiantuntija, North Patrol

Työskennellyt verkkopalveluiden saavutettavuuden parissa erilaisissa projekteissa vuodesta 2006. Erikoistunut konsulttina North Patrolissa auttamaan asiakkaita julkisten verkkopalveluiden suunnittelussa ja hankinnassa.

Kirjoittaja

Blogisarjassa kirjoittajat eri organisaatioista kertovat oman näkemyksensä saavutettavuuden merkityksestä. Sarjan avulla Kuntaliitto haluaa kannustaa kuntasektoria kehittämään palveluistaan saavutettavia.

Saavutettavuudella ja esteettömyydellä tarkoitetaan palveluiden yhdenvertaisuutta. Terminä saavutettavuus on vakiintunut viittaamaan erityisesti verkkopalveluiden helppokäyttöisyyteen, jonka toteutuessa palvelun sisältämä viesti tavoittaa kaikki vastaanottajat yhdenvertaisesti. 

Saavutettavuutta ohjaa ensisijaisesti 1.4.2019 voimaan astunut laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta. Lisäksi mm. yhdenvertaisuuslaki edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Lue lisää aiheesta Kuntaliiton saavutettavuusoppaasta.