6.5.2019 Pekka Rajala

Terveyden edistämisen oltava osa tulevaisuuden sote-ratkaisua

Kansallisen politiikan keskiössä on ollut viimeisten vuosien aikana Sote-uudistus. Isona huolenaiheena ja ajurina on ollut erityisesti väestön voimakas ikääntyminen ja sen aiheuttama ennakoitu kustannusten nousu. Tuleva kustannusten nousu on järkyttävän suuri, joten sote-ratkaisun aikaansaaminen ja alkavan tulipalon sammuttaminen on välttämätöntä.  

Vähemmälle huomiolle keskusteluissa on jäänyt hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sen merkitys tulevaisuuden kustannuksiin ja terveyden edistämisen kannustimet kunnille.  THL:n tutkimusten mukaan lähes joka neljäs lapsi ja nuori on ylipainoinen. Ylipainoisiksi määritellään lapset ja nuoret, joiden painoindeksi, on vähintään 25kg/m2. Lihavia 2–16-vuotiaista pojista on 8 prosenttia ja tytöistä 4 prosenttia. Lihaviksi määritellään ne lapset ja nuoret, joiden painoindeksi on vähintään 30 kg/m2. Lihava lapsi on tulevaisuudessa lihava aikuinen. Vastaavalla tavalla kutsunnoissa yhä suurempi osa nuorista miehistä ei kelpaa palvelukseen tai joutuu keskeyttämään armeijan terveydellisten ongelmien, mukaan lukien mielenterveysongelmat, johdosta. Erot kuntien ja alueiden välillä ovat suuret ja selittäviä tekijöitä on monia.

Ennaltaehkäisy ja panostaminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen vaatii rahaa nyt, mutta mahdolliset taloudelliset hyödyt näkyvät vasta vuosien ehkä vuosikymmenten kuluttua. Panostaminen hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen on siten strateginen valinta.

Isojen kaupunkien kehyskunnat ovat lähes kaikki ikärakenteeltaan nuoria.  Useat kehyskunnat ovat kasvukuntia ja peruspalvelujen palvelukysynnän ja talouden yhteensovittaminen on haaste. Voidaankin kysyä jääkö kunnilla riittävästi varoja niihin ennakoiviin ja terveyttä edistäviin toimiin joilla turvataan lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi tulevaisuudessa? Keski-iältään Suomen nuorimman kunnan vastaus on, että tiukkaa tekee.  Siitä huolimatta olemme panostaneet suorituspaikkoihin ja ennaltaehkäiseviin toimiin.  Liminka otti käyttöön muutama vuosi sitten perinteisen lääkereseptin oheen liikuntareseptin, jonka voi kirjoittaa lääkäri, fysioterapeutti tai sairaanhoitaja. Liikunta ja ravitsemus otetaan vastaanotolla puheeksi ja asiakkaalle voidaan kirjoittaa resepti liikkumiseen.  Reseptin saanutta asiakasta tuetaan ja ohjataan hänelle sopivaan liikuntaryhmään. Tulokset ovat olleet erittäin hyviä ja toiminta on vakiintunut osaksi palvelutuotantoa. Erityisryhmille on omat ryhmänsä ja parhaillaan valmistelussa on ravitsemusohjauksen nostaminen mukaan hyvinvointipalettiin.

Uuden hallituksen aloittaessa työnsä, tulisi hallitusohjelmassa huomioida terveyden ja hyvinvoinnin rahoitus.  Jos aiotaan hillitä tulevaisuuden sote-kustannusten nousua, on välttämätöntä panostaa hyvinvointiin ja terveysasioihin nyt. On siis turvattava kuntien kyky panostaa terveyden edistämiseen valtionosuuksien kautta.  Sote-ja maakuntauudistukseen liittyen suunnitelmissa oli tukea valtionosuudella hyvinvoinnin edistämistä. Suunniteltu määräraha tai kannustin oli kuitenkin varsin pieni. Jotta kunnat saadaan riittävästi panostamaan ennakoivaan terveyden edistämiseen, tulee hyvinvoinnin edistäminen huomioida ja palkita valtionosuuksien kautta.  Olisiko niin, että sadan euron panostus tänään tuo tulevaisuudessa  kymmenkertaisen säästön asukasta kohden.

 

Kirjoittaja on Pekka Rajala, Limingan kunnanjohtaja.

Pekka Rajala

Kirjoittaja
Tehdään yhdessä

Blogissa kehyskuntien päättäjät kirjoittavat ajankohtaisista teemoista.

Kehyskuntaverkosto on 28 kunnan muodostama yhteistyöareena, joka pyrkii kirkastamaan kehyskuntien roolia ja merkitystä. Verkoston puheenjohtajana toimii Hollolan kunnanhallituksen pj. Kristiina Hämäläinen ja verkoston työvaliokunnan puheenjohtajana kaupunginjohtaja Oskari Auvinen Kangasalta.

Kehyskuntaverkostossa mukana olevat kunnat:
Joensuun kehyskunnat:
Kontiolahti ja Liperi
Jyväskylän kehyskunnat: Laukaa, Muurame
Kuopion kehyskunnat: Leppävirta, Siilinjärvi
Lahden kehyskunnat: Asikkala, Heinola, Hollola, Orimattila
Oulun kehyskunnat: Ii, Kempele, Liminka, Muhos, Tyrnävä
Tampereen kehyskunnat: Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi
Turun kehyskunnat: Aura, Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio, Rusko